Vaikka älykkyys ja viisaus saattavat vaikuttaa samalta, niiden välillä on havaittavissa laadullisia eroja.
Nämä erot liittyvät suoraan siihen, että mielemme toimii joko alemmalla tai ylemmällä tasolla. Mielen alempi taso on erittäin rationaalinen ja koskee pääasiassa välitöntä ympäristöämme.
Mielen ylempi taso sitä vastoin harjoittaa korkeamman asteen ajattelua yhdistämällä henkisistä, emotionaalisista ja fyysisistä kokemuksista saatua tietoa toisiinsa. Alemman tason ja korkeamman tason ajattelu liittyvät vastaavasti älykkyyteen ja viisauteen.
Tämän lisäksi; se, että on älykäs ihminen, ei välttämättä tarkoita, että on viisas ihminen. Älykkyydellä on potentiaalia ilmentyä viisaudeksi pitkän ajan kuluessa. Tämä perustelee sitä, miksi meillä on tapana liittää viisaus vanhuksiin.
Mitä on älykkyys?
Älykkyys viittaa ihmisen kykyyn hankkia ja soveltaa tietoa. Tieto on tietyn asian teoreettista tai käytännöllistä ymmärtämistä. Pohjimmiltaan se on abstrakti käsite, koska älykkyyden määritelmä määräytyy sosiaalisten olosuhteiden ja tieteellisen tiedon saatavuuden mukaan. Siksi on tärkeää tunnustaa, että älykkyys liittyy enemmän ihmisen kykyihin kuin siihen, mitä hän jo tietää.
Yhteiskunnassa toimimisen kannalta älykkäät ihmiset pystyvät omaksumaan vaivattomasti uusia taitoja, ratkaisemaan tehokkaasti ongelmia ja ymmärtämään monimutkaisia ajatuksia. Usein ihmisen älykkyyttä testataan erilaisten testien avulla. Yhteiskunnallisella tasolla älykkyyttämme testataan koko elämämme ajan ja erilaisissa byrokraattisissa instituutioissa, kuten koulussa ja yliopistossa.
On myös tärkeää tunnustaa, että älykkyys ei välttämättä ole yhteydessä yksilön moraaliseen perustaan. On olemassa useita skenaarioita, joissa ihmiset ovat käyttäneet älykkyyttään rikkoakseen lakia tai vahingoittaakseen läheisiään. Älykäs ihminen pystyy tehokkaasti hahmottamaan sekä edistyksellisiä että taantumuksellisia tietokokonaisuuksia.
Mitä on viisaus?
Viisautta on huomattavasti vaikeampi käsitteellistää kuin älyä. On monia arvaamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että yksilöä pidetään viisaana. Viisautta ei voi testata älykkyystestillä tai millään muullakaan testillä. Viisaus käsittää tiedon hankkimisen kokemuksen ja kriittisen harkinnan kautta. Kaikkien kokemukset ovat väistämättä objektiivisesti ja subjektiivisesti erilaisia. Niinpä viisaus ilmenee monin eri tavoin.
Tunnusomaisesti viisaus on kykyä määrittää kertyneen tiedon totuus ja pätevyys. Lisäksi se kehittyy yleensä kokemalla kielteisiä ja myönteisiä kokemuksia, jotka kehittävät ihmisen arvoja ja moraalista kompassia. Viisaus on siis ihmisen kertyneen tiedon ja hänen kykynsä syntetisoida tämä tieto käyttämällä hänen moraalista käsitystään maailmasta.
Suhteessa aiemmin mainittuihin ajatuksiin; viisaus on usein liitetty henkisyyteen ja uskontoon. Mitään lopullista yhteyttä ei ole olemassa; viisaat ihmiset omaksuvat kuitenkin usein ”henkilökohtaisen kasvun” mentaliteetin – joka on ominaista useimmille hengellisille ja uskonnollisille käytännöille.
Yhtäläisyyksiä älykkyyden ja viisauden välillä
Kummassakin älykkyyden ja viisauden keskiössä on ajatus tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä. Lisäksi on yleensä mahdotonta olla yksinomaan älykäs ja yksinomaan viisas. Useimmilla ihmisillä tai on piirteitä molemmista eri aloilla. Tämän lisäksi sekä älykkyys että viisaus liittyvät mielen toimintaan. Mieli on voimakas ja monimutkainen kokonaisuus, jolla on mahdollisuus siirtyä ja muuttua sosiaalisista ja ympäristötekijöistä riippuen.
Yhteenvetona älykkyyden ja viisauden yhtäläisyyksiä ovat:
- Kumpikin liittyy tiedon keräämiseen ja syntetisointiin
- Kumpikin on itsenäinen käsite, mutta silti ne ovat olemassa yhdessä.
- Kumpikin vaikuttaa siihen, miten yksilö suhtautuu välittömään fyysiseen ympäristöönsä.
Älykkyyden ja viisauden erot
Älykkyys ja viisaus ovat kaksi mielen ominaisuutta, jotka väistämättä risteävät. On epätodennäköistä, että älykäs yksilö eläisi koko elämänsä hankkimatta jonkinlaista viisautta. Tämä pätee erityisesti siksi, että viisaus on kiistatta subjektiivinen luonteenpiirre. Käyttökelpoisin tapa määrittää, onko joku viisas, on tarkkailla hänen käyttäytymistään ja arvioida hänen kykyään tunnustaa eettiset näkökohdat. Nämä näkökohdat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Näin ollen on mahdotonta tunnistaa viisauden todellisia kasvoja.
Vertaileva taulukko: Älykkyys ja viisaus
Erojen ymmärtäminen
Tiedon ja viisauden välinen ero on helpompi käsitteellistää, kun käsitteitä sovelletaan käytännön esimerkkeihin. Älykkyys ja viisaus ovat abstrakteja käsitteitä, joita on vaikea käsittää ymmärtämättä niiden ilmenemismuotoja reaalimaailmassa.
Ihmiset liittävät usein älykkyyden piirteitä menestyneisiin henkilöihin, kuten Bill Gatesiin, tunnettuun Microsoftin perustajajäseneen. Hänen ymmärryksensä lähiympäristöstään innoitti häntä luomaan käytännöllisen tietotekniikkaohjelmiston, joka edistää muiden älykkäiden ihmisten henkistä omaisuutta ja potentiaalia. Bill Gatesia voidaan edelleen pitää viisaana yksilönä. Hänen älykkyytensä oli hänen menestyksensä katalysaattori, ja hänen viisautensa ansiosta hän on pystynyt säilyttämään menestyksensä vuosikymmeniä.
Toisaalta viisautta osoittavat usein edistykselliset, menestyneet poliittiset tai uskonnolliset johtajat. Tällaiset johtajat suhtautuvat maailmaan ymmärtämällä mahdollisuuksien vaihtelua ja mahdollisuuksia, jotka edistävät tiedon hankkimista. Viisas yksilö on usein itsetietoinen ja uskoo vakaasti oikean tavoitteluun. Monet kuvaisivat Nelson Mandelaa viisauden arkkityypiksi. Viisaat ihmiset ymmärtävät ympäristöään kokonaisvaltaisesti ja käyttävät usein tietojaan pitkäkestoisen ja merkityksellisen muutoksen aikaansaamiseksi.
Ranskalainen kirjailija Marcel Proust kiteytti tämän ajatuksen sanomalla: ”Emme saa viisautta, vaan meidän on löydettävä se itse matkan jälkeen, jota kukaan ei voi tehdä puolestamme tai säästää meitä.”