Verse 1
Ja Saatana asettui Israelia vastaan ja yllytti Daavidia laskemaan Israelia.
Satana asettui – Herran ja hänen tuomioistuimensa eteen syyttääkseen Daavidia ja Israelia ja anoakseen Jumalan lupaa kiusata Daavidia. Seisominen on syyttäjän asento ihmisten tuomioistuinten edessä; ja siksi pyhät kirjoitukset (joissa käytetään Jumalan asioista puhumista ihmisten tapaan, jotta ne saataisiin alas meidän kykyihimme) esittävät muualla Saatanan tässä asennossa.
Jake 3
Ja Jooab vastasi: ”Herra tehköön kansaansa sata kertaa enemmän kuin heitä on; mutta, herrani kuningas, eivätkö he kaikki ole herrani palvelijoita?” ”Miksi sitten herrani vaatii tätä?” ”Miksi hänestä tulee Israelille rikkomuksen syy?”
”Miksi, …” – Tai: ”Miksi tästä tulisi Israelille rikkomuksen syy tai rangaistus?”. Jumala tavallisesti rankaisee kansaa hallitsijoidensa synneistä, koska nämä ovat suurimmaksi osaksi syyllistyneet synteihinsä tavalla tai toisella; tai ainakin Jumala käyttää tätä tilaisuutta rankaistakseen kansaa kaikista heidän synneistään.”
Jake 6
Mutta Leeviä ja Benjaminia hän ei lukenut heidän joukkoonsa; sillä kuninkaan sana oli Jooabille vastenmielinen.
Ei laskenut – Osittain seuraavasta syystä ja ennen kaikkea Jumalan armollisesta kaitselmuksesta Leeviä kohtaan, koska he olivat omistautuneet hänen palvelukseensa, ja Benjaminia kohtaan, koska he olivat kaikista sukukunnista vähäisimpiä, sillä he olivat melkein hävinneet sukupuuttoon, Tuom. 21:6, ja koska Jumala ennusti, että he olisivat Daavidin huoneelle uskollisia sukukuntien jaossa, ja siksi hän ei halunnut, että heitä vähennettäisiin. Jooab rohkeni myös jättää nämä kaksi heimoa lukumäärää laskematta, koska hänellä oli siihen kekseliäitä tekosyitä; Leevin osalta siksi, että he eivät olleet sotureita, ja kuninkaan käsky koski vain niitä, jotka vetivät miekkaa. Ja benjaminilaisten osalta, koska he olivat niin pieni heimo ja Jerusalemin rajanaapureina, että heidät voitiin helposti jälkikäteen luetella.”
Jakeet 7
Ja Jumala suuttui tästä, ja siksi hän löi Israelia.”
Se suuttui – Koska tämä tapahtui ilman minkäänlaista välttämättömyyden sävyä, pelkkästä uteliaisuudesta ja mahtipontisuudesta.
Jake 14
Niin Herra lähetti ruttoa Israelin päälle, ja Israelista kaatui seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
Niin kaatui, … – Hän oli ylpeä kansansa lukumäärästä, mutta Jumala käytti keinon, jolla hän vähensi sitä. Oikeudenmukaisesti on, että olemme ylpeitä niin, otetaan meiltä pois tai katkeroitetaan meille.
Jake 16
Ja Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välissä, ja hänellä oli vedetty miekka kädessään Jerusalemin yli ojennettuna. Silloin Daavid ja Israelin vanhimmat, jotka olivat pukeutuneet säkkivaatteisiin, lankesivat kasvoilleen.”
Säkkikangas – Säkkivaatteisiin pukeutuneina he nöyrtyivät Jumalan edessä syntiensä tähden ja tuomitsivat hänen vihansa kansaa kohtaan.
Jake 18
Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi ylös ja pystyttäisi Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.
Sijoittaisit alttarin,… – Daavidin käskeminen alttarin rakentamiseen oli siunattu sovinnon merkki. Sillä jos Jumala olisi halunnut tappaa hänet, hän ei olisi käskenyt, koska hän ei olisi hyväksynyt uhria hänen käsistään.”
Jake 20
Ja Ornan kääntyi takaisin ja näki enkelin, ja hänen neljä poikaansa hänen kanssaan piiloutuivat. Ornan oli nyt puimassa vehnää.
Kätkeytyivät – Sen loiston ja mahtavuuden tähden, jossa enkeli näyttäytyi, jota ihmisen heikko luonto ei kykene sietämään, ja Jumalan koston pelosta, joka nyt näytti tulevan heidän suvulleen.
Jakeen 25
Niin Daavid antoi Ornanille paikasta kuusisataa sekeliä kultaa painon mukaan.
Kuusi sataa – Luemme, 2Sam. 24:24, että hän antoi viisikymmentä sekeliä kultaa; toisin sanoen hän antoi kullassa kuudensadan hopeasekelin arvon.
Jakeet 26
Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja huusi Herraa, ja hän vastasi hänelle taivaasta tulella polttouhrialttarilla.
Tulella – Hebr. taivaasta lähetetyllä tulella; se oli Jumalan hyväksymisen merkki. Tuli, joka oikeutetusti olisi voinut kiinnittyä syntiseen, kiinnittyi uhriin ja kulutti sen. Näin Kristus tehtiin meidän puolestamme synniksi ja kiroukseksi, ja Herralle kelpasi, että Hänet ruhjottiin, jotta Jumala olisi hänen kauttaan meille, ei kuluttava tuli, vaan sovinnollinen Isä.
Jakeen 28
Siihen aikaan, kun Daavid näki, että Herra oli vastannut hänelle jebusilaisen Ornanin puimatantereella, niin hän uhrasi siellä.
Uhrasi – Kun hän huomasi, että hänen uhrinsa oli Jumalalle otollinen, hän jatkoi uhraamalla lisää uhreja siinä paikassa.
Jakeen 30
Mutta Daavid ei voinut mennä sen eteen kysymään Jumalalta, sillä hän pelkäsi Herran enkelin miekan takia.
Pelko – Kun hän näki enkelin seisovan vedetty miekka kädessään Jerusalemin yllä, hän ei uskaltanut lähteä pois Gibeoniin, jottei enkeli sillä välin tuhoaisi Jerusalemia; sen ehkäisemiseksi hän katsoi sopivaksi palvoa Jumalaa siinä paikassa, jonka hän oli pyhittänyt erityisellä läsnäolollaan ja hyväksymällään tavalla.