Monet iäkkäät aikuiset kärsivät neuropatiaksi kutsutuista hermosairauksista, joista joillekin on ominaista oireet ”polttavat jalat” ja muut epämiellyttävät tuntemukset alaraajoissa, artikkelin taustatietojen mukaan. Diabetes, geneettiset sairaudet, altistuminen myrkyllisille aineille ja amyloidoosiksi kutsuttu tila, jossa ylimääräiset proteiinipohjaiset aineet kerääntyvät kehon kudoksiin, voivat kaikki aiheuttaa neuropatiaa, mutta monissa tapauksissa perimmäinen syy ei ole helposti tunnistettavissa. Kun laboratoriokokeilla ei pystytä määrittämään syytä, tilasta käytetään nimitystä krooninen idiopaattinen aksonaalinen polyneuropatia; syy löytyy lopulta vain 7-30 prosentissa näistä tapauksista.
Charlene Hoffman-Snyder, M.S.N., N.P.-B.C., Mayo Clinic, Arizona, ja kollegat tunnistivat 100 peräkkäistä potilasta (60 naista ja 40 miestä), joilla oli krooninen idiopaattinen aksonaalinen polyneuropatia ja jotka arvioitiin tammikuun 2003 ja tammikuun 2005 välillä. Potilaille tehtiin täydellinen neurologinen arviointi, ja heille tehtiin paastoplasman glukoosikoe, jossa mitataan veren glukoosipitoisuus kahdeksan tunnin syömättömyyden jälkeen, sekä kahden tunnin oraalinen glukoosin sietokykytesti, jossa määritetään, miten hyvin elimistö käsittelee glukoosia ottamalla veri kaksi tuntia sen jälkeen, kun paastopotilaat olivat nauttineet annoksen glukoosia. ”Pelkkä paastoplasman glukoosipitoisuus ei aina tunnista potilaita, joilla on heikentynyt glukoosin sietokyky, eikä myöskään kahden tunnin oraalinen glukoosin sietotesti aina tunnista potilaita, joilla on heikentynyt glukoosiaineenvaihdunta”, kirjoittajat kirjoittavat. ”Molemmat testit ovat kuitenkin hyödyllisiä hyperglykemian ja häiriintyneen glukoosiaineenvaihdunnan seurausten havaitsemiseksi.”
Kahden tunnin oraalisen glukoosinsietokokeen mukaan 62 potilaalla (62 prosenttia), joilla oli neuropatia, oli poikkeava paastoglukoosiaineenvaihdunta, joista 24:llä oli diagnosoimaton diabetes. (Tämä on verrattavissa siihen, että 33 prosentilla vastaavanikäisistä potilaista yleisessä väestössä oli epänormaali glukoosiaineenvaihdunta, kuten Centers for Disease Control and Prevention on aiemmin arvioinut muissa julkaistuissa raporteissaan). Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että epänormaali glukoosiaineenvaihdunta voi olla neuropatian riskitekijä.
”Diabetologien perinteinen ajattelu on, että diabeettiset polyneuropatiat ovat seurausta pitkittyneestä hyperglykemiasta”, kirjoittajat kirjoittavat. ”Aiempien tutkimusten tavoin tämä tutkimus tukee hypoteesia, jonka mukaan distaaliset aksonaaliset polyneuropatiat voivat esiintyä paljon aikaisemmassa vaiheessa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa kuin aiemmin on ajateltu. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että heikentyneeseen glukoosinsietokykyyn liittyvä neuropatia voi olla lievempi kuin perinteisesti diabetes mellitukseen liittyvät neuropatiat ja se voi olla varhaisin havaittava merkki poikkeavasta glukoosiaineenvaihdunnasta.”
(Arch Neurol. 2006; 63: (doi: 10.1001/archneur.63.8.noc50336). Saatavilla ennen julkaisukieltoa tiedotusvälineille osoitteessa www.jamamedia.org.)