Waterloon yliopiston, Brittiläisen Kolumbian yliopiston ja Aucklandin yliopiston tutkijat paljastivat eroja siinä, miten aivot käsittelevät visuaalista informaatiota potilailla, joilla on erityyppisiä laiskoja silmiä. Näin he ovat ensimmäiset, jotka osoittivat, että aivot voivat kääntää huomion pois laiskasta silmästä, kun molemmat silmät ovat auki.
”Nykyiset laiskan silmän hoidot kohdistuvat ensisijaisesti visuaalisen prosessoinnin varhaisvaiheisiin aivoissa”, sanoo Ben Thompson, professori Waterloon optometrian ja näöntutkimuksen laitoksella.”Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat meille, että uusien hoitojen tulisi kohdistua myös korkeamman tason prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen.”
Viisas silmä, joka tunnetaan nimellä amblyopia, on näköhäiriö, joka saa alkunsa aivoista, tyypillisesti silloin, kun lapselle kehittyy silmänkäännös (strabismatyyppi) tai huomattava ero silmien välisessä taittovirheessä (anisometrooppinen tyyppi). Epäsuhtainen tulo aiheuttaa sen, että aivot eivät ota huomioon heikomman silmän antamaa tietoa aivojen kehityksen aikana. Perinteisesti silmälääkärit ovat hoitaneet laiskan silmän eri tyyppejä samalla tavalla lähinnä siksi, että koetut näköhäiriöt näyttivät olevan samoja.
Tässä tutkimuksessa johtava tutkija Amy Chow ja hänen kollegansa pyysivät potilaita kiinnittämään huomionsa tiettyyn pistejoukkoon häiritsevien pisteiden joukossa, jotka kaikki liikkuivat tietokoneen näytöllä. Seurattavat pisteet näkyivät kuitenkin vain toisessa silmässä (heikommassa silmässä), kun taas häiritsevät pisteet näkyivät vain toisessa silmässä (vahvemmassa silmässä).
Henkilöille, joilla oli normaali näkö, samoin kuin niille, joilla oli anisometrooppinen amblyopia, erilaisten kuvien näyttämisellä molempien silmien välillä ei ollut merkitystä. Molemmat ryhmät pystyivät voittamaan häiritsevän häiriön ja seuraamaan pisteitä onnistuneesti. Potilaat, joilla oli strabisminen amblyopia, eivät sen sijaan kyenneet suuntaamaan huomiotaan kohdepisteisiin, kun ne näkyivät vain heikommalle silmälle.
”Yksi perimmäinen syy siihen, miksi joillakin laiskan silmän omaavilla ihmisillä on huono näkökyky, johtuu siitä, miten aivot tukahduttavat silmää”, sanoo Chow, joka on tohtorikoulutettava Waterloon optometrian ja näöntutkimuksen laitoksella. ”Huonommin näkevä silmä on auki, verkkokalvo on terve ja lähettää tietoa aivoihin, mutta tämä tieto ei kuitenkaan saavuta tietoista tietoisuutta, koska aivot päättävät olla käyttämättä sitä.”
Viitisenkymmenenviiden tuhannen kanadalaisen kohdalla – yhdellä prosentilla väestöstä – on karsastava amblyopia. Tila voidaan korjata lapsuudessa, mutta hoidon teho voi olla hyvin vaihteleva. Nämä havainnot ovat ponnahduslauta parempien hoitomuotojen kehittämisessä laiskan silmän hoitoon.