15 keskeistä faktaa ja tilastoa happosateista

Happosade on mitä tahansa sadetta, joka sisältää runsaasti typpi- ja rikkihappoa. Ihmisen toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden polttaminen, aiheuttaa suurimman osan happosateista. Pieni osa happosateista on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten tulivuorenpurkauksen aiheuttamista kemikaaleista.

Happosateiden kielteisiä vaikutuksia ei voi vähätellä, sillä todisteet viittaavat siihen, että ne tuhoavat ympäristöä ja aiheuttavat monenlaisia terveyshaittoja. Tuuli kuljettaa saasteet ja päästöt laajojen etäisyyksien päähän, mikä tekee happosateesta maailmanlaajuisen ongelman.

Keskeisiä faktoja happosateesta

Happosateesta ja sen vaikutuksista on paljon purettavaa. Alla on 15 keskeistä faktaa ja tilastoa, jotka antavat selkeämmän kuvan asiasta.

Hapan sade mitattuna pH:lla

**Tutkijat ja tiedemiehet käyttävät pH-asteikkoa sateen happamuuden mittaamiseen. Neutraali pH (ei hapan eikä emäksinen) on 7, kun taas normaalin sateen pH on yleensä noin 5,6. Happaman sateen pH on yleensä 4,2-4,4. Ympäristönsuojeluviraston mukaan yli 250 seurantapaikkaa kerää happamia sateita eri puolilla Yhdysvaltoja, Kanadassa ja Yhdysvaltain Neitsytsaarilla.**

Hapan sade tuhoaa ympäristöä

**Kun happamien sateiden vuoksi jokien, purojen, järvien ja maaperän pH-tasot laskevat, se vaikuttaa tuhoisasti ekosysteemiin. Monet kalat eivät kykene selviytymään happamassa ympäristössä, ja kasvit alkavat kuolla, koska happo liuottaa maaperän ravinteita. Kasvit voivat myös imeä itseensä joitakin happosateen myrkkyjä, jolloin ne ovat ihmisravinnoksi kelpaamattomia.**

**Se vaikuttaa infrastruktuuriin: **

Happo syövyttää kiveä ja kalliota, mikä voi olla vaarallista kodin tai rakennuksen asumiskelpoisuudelle, jos perustus syöpyy. Myös elementeille alttiina olevat veistokset, patsaat ja maalit vaurioituvat kauheasti.

• Happosade tuli tunnetuksi 1900-luvullaHapposade tuli tunnetuksi 1980-luvulla, vaikka se tunnistettiin ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Tässä vaiheessa monet ymmärsivät yhteyden happosateiden yleistymisen ja teollisuuden hallitsemattomien päästöjen lisääntymisen välillä. National Science Foundationin mukaan happosateet alkoivat Yhdysvalloissa 1950-luvulla keskilännen hiilivoimaloiden saasteiden ansiosta.

The Clean Air Act Aimed to Cut Down On Acid Rain

Vuoden 1970 Clean Air Act -lailla Yhdysvaltain kongressi aikoi säännellä happopäästöjä. Lakia vahvistettiin edelleen vuonna 1990. Lainsäädännöllä näytti olevan vaikutusta, sillä kansallisen tiedesäätiön mukaan sulfaatti- ja nitraattipitoisuudet sateissa vähenivät uuteen vuosituhanteen mennessä 40 prosenttia.

Happosateista on silti vaikea päästä eroon

**Liittovaltion raporteissa on esitetty, että erityisesti ympäristönsuojeluvirastolla on vaikeuksia vähentää happosateiden määrää. Hallituksen tilintarkastusviraston vuonna 2013 laatimassa raportissa sanottiin tuolloin, että 88 prosenttia Suurista järvistä oli heikentynyt happosateiden vuoksi ja että 21 000 kilometriä puroja oli saastunut Appalakkien keskiosissa. **

Ainut tapa torjua sitä on vähentää saasteiden määrää

**Ainut todellinen ratkaisu happosateiden torjuntaan on vähentää fossiilisten polttoaineiden polttoa ja edistää vaihtoehtoisia energiamuotoja, joissa on viime vuosina onnistuttu vaihtelevasti. Yksittäiset ihmiset voivat käyttää vähemmän sähköä ja ajaa vähemmän autolla vähentääkseen päästöjä ja myös kääntää energiaa. **

Happosateiden aiheuttamat kuolemantapaukset

Happosateet voivat aiheuttaa vakavia toistuvuusongelmia ja vaikuttaa suuresti ihmisten terveyteen. On arvioitu, että vuosittain noin 550 ennenaikaista kuolemantapausta johtuu happosateista.

Happosateet saavat monia muotoja

**Kuivemmilla alueilla ihmiset näkevät sateen sijasta happokaasua tai happopölyä ja jopa hapanta lunta kylmemmissä osissa maailmaa. Ilmakehän myrkylliset hapot voivat sekoittua periaatteessa mihin tahansa aineeseen, myös raekuuroon tai sumuun. **

Ympäristö voi joskus vastustaa happosadetta

Tietyissä osissa maailmaa, joissa järvien tai purojen veden pH on emäksisempi, happosateella on vähemmän vaikutusta. Joissakin maaperissä ja kivissä on myös runsaasti kalsiumia ja magnesiumia, jotka voivat estää tai jopa neutraloida happosateen.

Se vaikuttaa metsätalouteen

**Hapan sade vaikuttaa suoraan puiden elinkeinoihin. Se vahingoittaa lehtien suojakerroksia ja häiritsee fotosynteesiprosessia estämällä kasvin kykyä ottaa hiilidioksidia. Asiantuntijat ovat osoittaneet happosateen olevan syynä metsien kuolemiseen monissa osissa maailmaa. **

Happosadetta esiintyi jo vuonna 1850

Robert Angus Smith kirjoitti happosateen ja saasteiden välisestä suhteesta jo 1800-luvun puolivälissä. Hän myös keksi ensimmäisenä ilmauksen ”happosade”.

Maine vs. nykyisyys

Tämän päivän happosateet johtuvat pääasiassa sateeseen sekoittuvista typpipäästöistä. Typpipäästöjen seuranta on vaihdellut maittain. Joidenkin mielestä ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu mahdollisesti estää päästöjen seurannan edistymisen.

Joidenkin mielestä happosadeongelma pahenee

**Maailman väkiluvun kasvaessa yhä useammat maanviljelijät käyttävät typpilannoitteita ihmisten ruokkimiseen, jolloin typpihappoa syntyy entistä enemmän, kertoo Scientific American. Johtajat keskustelevat typpipäästöjen hallinnasta ja seurantavaatimuksista. **

Uutta teknologiaa kehitteillä happosateiden torjumiseksi

**Teknologiaa tuotetaan jatkuvasti saasteiden, kuten rikkidioksidin, määrien havaitsemiseksi. Madridin yliopiston Universidad Carlos III de Madridin Laboratorio del Infarrojo -laboratorion luoma kamera voisi auttaa tässä ongelmassa. Se voisi toimia hälytysjärjestelmän rinnalla ja ilmoittaa tiettyjen kaasujen vuotamisesta. Joillakin tekniikoilla on kyky havaita yhdisteitä reaaliajassa, vaikka varsinainen laite olisi satojen metrien päässä. **