21-hydroksylaasivasta-aineen (21-OH Ab) ELISA-pakkaus on tarkoitettu vain ammattilaisten käyttöön 21-OH Ab:n kvantitatiiviseen määritykseen ihmisen seerumista. Lisämunuaiskuoren autoimmuunituho on Addisonin taudin yleisin syy, ja lisämunuaiselle spesifisen steroidi 21-hydroksylaasientsyymin vasta-aineet ovat tärkeitä lisämunuaisen autoimmuniteetin merkkiaineita. Näin voi olla, jos tauti ilmenee Addisonin tautina tai osana tyypin I tai II autoimmuunipolyglandulaarisia oireyhtymiä (APS).
21-OH Ab ELISA-pakkauksessa potilaiden seerumissa, kalibraattoreissa ja kontrolleissa olevan 21-OH Ab:n annetaan vuorovaikuttaa 21-OH:n kanssa, joka on päällystetty ELISA-levyn kuoppiin. Näytteet poistetaan 16-20 tunnin inkubaation jälkeen, jolloin 21-OH Ab on sitoutunut kuoppiin päällystettyyn 21-OH:hon. 21-OH-Biotiini lisätään toisessa inkubaatiovaiheessa, jolloin 21-OH-Ab:n divalenssikyvyn ansiosta levylle immobilisoidun 21-OH:n ja 21-OH-Biotiinin välille muodostuu silta. Sitoutuneen 21-OH-Biotiinin määrä määritetään sitten kolmannessa inkubaatiovaiheessa, jossa lisätään streptavidiiniperoksidaasia (SA-POD), joka sitoutuu spesifisesti biotiiniin. Tämän jälkeen ylimääräinen, sitoutumaton SA-POD pestään pois, ja peroksidaasisubstraatin 3,3′,5,5′-tetrametyylibentsidiinin (TMB) lisääminen johtaa sinisen värin muodostumiseen. Reaktio pysäytetään lisäämällä stop-liuosta, jolloin kuopan sisältö muuttuu keltaiseksi. Keltaisen reaktioseoksen absorbanssi 450 nm:ssä ja 405 nm:ssä luetaan ELISA-levylukijalla. Korkeampi absorbanssi osoittaa 21-OH Ab:n esiintymistä testinäytteessä. Lukeminen 405 nm:ssä mahdollistaa korkeiden absorbanssien kvantifioinnin. On suositeltavaa, että alle 1 U/ml:n arvot mitataan 450 nm:ssä. Jos on mahdollista lukea vain yhdellä aallonpituudella, voidaan käyttää 405 nm:n aallonpituutta. Mittausväli on 0,3 – 100 U/ml (mielivaltaiset yksiköt).