Nisäkkäiden 5-HT2-reseptorien stimulointi agonisteilla aiheuttaa haitallisia neurologisia, psykologisia ja verenkiertoon liittyviä vaikutuksia. 5-HT2-antagonistit estävät aikaansaadut vaikutukset, mutta itsessään ne eivät aiheuta mitään ilmeisiä käyttäytymiseen liittyviä, neurologisia tai subjektiivisia vaikutuksia. 5-HT2-antagonistit lisäävät kuitenkin hidasaaltoista unta ja niillä on terapeuttinen vaikutus verenkiertohäiriöihin, dystymiaan ja skitsofrenian negatiivisiin oireisiin. Jyrsijöiden kroonisen hoidon erilaisilla 5-HT2-antagonisteilla raportoitiin aiheuttavan poikkeavaa desensitisaatiota ja 5-HT2-reseptorin alasäätelyä. Tässä tutkimuksessa tutkimme edelleen 5-HT2-reseptorin säätelyä in vivo ja in vitro agonisti- ja antagonistihoidolla. Rottien käsittely 5-HT2-agonistilla, 1-(2,5-dimetoksi-4-metyylifenyyli)-2-aminopropaanilla (DOM) (2,5 mg / kg s.c., joka 8 h välein), aiheutti nopeasti pään nykäysvasteen desensitisaation (-20% ja -80% 2 ja 4 injektion jälkeen) ja otsalohkon aivokuoren 5-HT2-reseptoreiden lukumäärän vähenemisen, jotka oli leimattu ketanseriinillä (-24% ja -41%, 24 h 2 ja 4 injektion jälkeen). Reseptorin resynteesi/hajoaminen paljasti puoliintumisajat 5 päivästä aluksi 3 päivään myöhemmässä lääkkeettömässä jaksossa. Antagonisti ketanseriinin (2,5 mg / kg, s.c., 8 h välein) antaminen 15 minuuttia ennen agonistia, antagonisoi akuutin käyttäytymisvaikutuksen, mutta ei estänyt 5-HT2-reseptorin alasäätelyä 4 käsittelyn jälkeen. Sitä vastoin ketanseriini itsessään, 4 kertaa annettuna, aiheutti ketanseriiniin sitoutumisen Bmax-arvon pienenemisen 19 prosentilla ja 10 kertaa annettuna se aiheutti ketanseriinin ja DOB:n sitoutumisen Bmax-arvojen pienenemisen 28 prosentilla ja 31 prosentilla otsalohkossa. Näin ollen antagonisti- ja agonistiligandilla merkityt 5-HT2-reseptorit vähenivät samalla tavalla. Verisuonten sileissä lihassoluissa, joita pidettiin viljelyssä vähintään 24 tuntia serotoniinittomassa väliaineessa ennen hoitoa, 5-HT2-reseptorin välittämä 5-HT:n indusoima inositolifosfaatin muodostuminen, desensitoitui nopeasti agonistikäsittelyllä: -20 % 15 minuutin kuluttua ja -80 % 1 tunnin kuluttua solujen inkuboinnista 10(-5) M 5-HT:llä tai DOM:lla. 2 h ja 24 h -käsittelyn jälkeen tapahtui resensitisaatio, jonka puoliintumisajat olivat vastaavasti 5 h ja 12 h. Solujen esikäsittely 15 min tai 24 h ajan 10(-7) M antagonisteilla setoperonilla tai ketanseriinillä, jota seurasi laaja pesu, aiheutti 5-HT:n aiheuttaman inositolifosfaatin muodostumisen vähenemisen noin 50 %:lla setoperonilla ja 30 %:lla ketanseriinillä. 15 minuutin ja 24 tunnin lääke-esikäsittelyn vaikutukset olivat samanlaisia.(ABSTRACT TRUNCATED AT 400 WORDS)