Tämä Powerpoint-koulutustiedosto esittelee 5-Why-lähestymistavan esimerkin avulla, jonka jokainen voi ymmärtää (lataa tästä).
Tämän koulutuksen jälkeen tiimin jäsenet ymmärtävät oireiden ja perimmäisten syiden väliset erot sekä jäsennellyn lähestymistavan perimmäisten syiden löytämiseksi…
Tässä ensimmäisessä diassa on johdanto ja kiitokset 5-Why:n perustajalle Sakichi Toyodalle. Kohta 1 on tärkein: tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla ajattelemme ongelmista, siirtää huomio pois oireista ja etsiä perimmäisiä syitä.
Tässä diassa määritellään oire ongelmaksi, joka tulee tietoisuuteemme. Voimme usein ”saada oireet katoamaan”, mutta ne todennäköisesti palaavat tulevaisuudessa, jos emme puutu perimmäiseen syyhyn.
Tässä diassa määritellään perimmäinen syy syyksi oireen taustalla. Kaikki alkaa kysymällä ”Miksi?” Perimmäisen syyn korjaaminen estää vastaavien oireiden esiintymisen tulevaisuudessa.
Tämä on perusteellinen 5 miksi -esimerkki animaatioineen. Aikaa voi käyttää luokan sitouttamiseen kysymyksillä, kuten ”Mitä luulet, että tapahtui seuraavaksi?”. Yksi asia, jota ei ole koulutuksessa – tässä tapauksessa ongelmanratkaisuryhmä lähetti rikkoutuneen letkun trukin valmistajalle selvittämään, miksi se ei toiminut. Jos tiimi ei olisi tehnyt tätä aloitetta, he eivät olisi päässeet perimmäiseen syyhyn.
Tässä diassa nähdään, millainen lisävaikutus syntyy, kun puututaan kuhunkin ”Miksi?”. Kun pääsemme viimeiseen ”Miksi?” -kohtaan, hyödymme ennaltaehkäisevistä toimista, jotka kuuluvat kirjallisiin huoltomenettelyihin. Tuloksena on vähemmän rikkoutumisia kaikissa laitteissa, ei vain trukeissa.
Vaikka ensimmäiset Miksi-tutkimukset eivät paljasta perimmäistä syytä, toteutamme usein havaintojemme perusteella rajoittamistoimenpiteitä. Esimerkki: Hydrauliikkaletkun vaihtaminen yllä olevassa esimerkissä ei ratkaise perimmäistä syytä, mutta se saa haarukkatrukin jälleen toimimaan.
Tässä on 5 miksi -työskentelytaulukko, joka kokoaa kaiken yhteen.
Tämä luokkaharjoitus saa luokan miettimään ongelmanratkaisukeinojaan, nyt kun he ymmärtävät perimmäisen syyn löytämisen arvon. Monet tiimit reagoivat yksinkertaisesti vaihtamalla tuotteen. Todennäköisesti on kuitenkin olemassa perimmäinen syy, joka nousee uudelleen esiin muiden asiakkaiden kohdalla!
Luokkaharjoituksen lopuksi käymme luokkakeskustelun, jossa korostamme edelleen perimmäisen syyn analysoinnin merkitystä. Tiimit, joille kehittyy tapa ”korjata” oireita, saattavat joutua tyytymään ongelmiin reagoimiseen sen sijaan, että ne parantaisivat tuotteitaan ja prosessejaan.
