Ensimmäisen kerran sanontaa käytti Kanadan edustajana George Monro Grant, joka toimi Sandford Flemingin sihteerinä ja presbyteerisenä pappina ja käytti sitä saarnoissaan. Hänen lapsenlapsenlapsensa Michael Ignatieff esittää, että Grant käytti lausetta kansakunnan rakentamiseen Kanadan Tyynenmeren rautatien rakentamisen aikana. Sanan ”dominion” käyttö säkeistössä heijasteli sitä, että uudesta maasta käytettiin yleisesti nimeä ”Dominion of Canada”.
Mottoa käytettiin virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1906 uuden Saskatchewanin lakiasäätävän kokouksen keihäänkärjessä. Lauseen ehdotti kansalliseksi tunnuslauseeksi silloinen alivaltiosihteeri Joseph Pope, kun Kanadan vaakunaa suunniteltiin uudelleen vuonna 1921. Pope oli jäsenenä nelihenkisessä komiteassa, jonka liittovaltion hallitus nimitti suunnittelemaan vaakunaa uudelleen (muut jäsenet olivat Thomas Mulvey, A.G. Doughty ja kenraalimajuri W.G. Gwatkin). Alkuperäiseen suunnitelmaan ei ollut sisällytetty mottoa. Kenraalimajuri W.G. Gwatkin ehdotti tunnuslauseeksi ”In memoriam in spem” (”Muistoksi, toivossa”), mutta Popen ehdotus sai enemmän kannatusta. Suunnitelmaluonnos hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 21. huhtikuuta 1921 ja kuningas Yrjö V:n kuninkaallisella julistuksella 21. marraskuuta 1921.
Osana Kanadan vaakunaa tunnuslausetta käytetään eri valtion virastojen ja edustajien auktoriteettimerkkinä. Se on myös kaikissa Kanadan paperivaluutan nimellisarvoissa ja Kanadan passien kannessa. Yksinään se esiintyy kaikissa liittovaltion hallituksen julistuksissa.
Motto on myös senaatin mustan sauvan vahtimestarin (Usher of the Black Rod) käyttämässä liivikauluksessa olevassa merkissä.