Vaikka autismikirjon häiriöistä kärsiviä lapsia varten on olemassa erilaisia terapiavaihtoehtoja, sovellettua käyttäytymisanalyysiä (ABA-terapiaa) pidetään yhtenä laajimmin hyväksytyistä terapioista autismikirjon häiriöistä kärsiville lapsille. ABA:n keskeinen periaate on, että toivotut seuraukset lisäävät käyttäytymistä, kun taas ei-toivotut seuraukset vähentävät käyttäytymistä. Tämä tarkoittaa, että käyttäytymisen myönteiset seuraukset edistävät käyttäytymisen jatkumista ja että käyttäytymisen kielteiset seuraukset vähentävät käyttäytymisen toistumisen todennäköisyyttä. Kun ABA-terapiaa sovelletaan autistisiin lapsiin, toteutetaan interventio, jolla pyritään vähentämään lapsen käyttäytymisen ylilyöntejä ja pienentämään näiden käyttäytymisen ylilyöntien aiheuttamia taitovajeita, jolloin lapsi kasvattaa taitorepertuaariaan. Taitovalikoiman rakentaminen lapselle on tärkeää, koska se tuo käytännön muutoksia, jotka edistävät lapsen sopeutumista yhteiskuntaan neurotyypillisellä tavalla. Taitoihin kuuluvat kielelliset ja kommunikointitaidot, päättelytaidot, tarkkaavaisuus- ja muistitaidot sekä sosiaaliset ja motoriset taidot, kun ABA-terapiassa pyritään samalla hallitsemaan haastavaa käyttäytymistä. Tärkeintä on, että ABA-terapian tavoitteena on lisätä hyödyllisiä käyttäytymismalleja ja vähentää haitallisia tai oppimiseen vaikuttavia käyttäytymismalleja.
Sen uskotaan, että ABA interventiohoitona on tehokkainta silloin, kun lapset, joilla on ASD, ovat alle viisivuotiaita. Kuitenkin vanhemmat lapset, joilla on ASD, hyötyvät todennäköisesti edelleen ABA:sta interventiohoitona. Jotta sovelletusta käyttäytymisanalyysistä saataisiin suurin hyöty, suositellaan laajaa, 20-40 tuntia viikossa kestävää yksilöterapiaa, joka valitettavasti on usein hyvin kallista. Lisäksi ABA:sta olisi vielä enemmän hyötyä ja se olisi tehokkaampaa, jos ASD-lapsen vanhempi saisi itse ABA-koulutusta. Näin lapsi ei saa interventiota ainoastaan ABA-terapiatuntien aikana, vaan lähes joka kerta kaikissa tilanteissa. Näin lapsi saa jatkuvasti vahvistusta myönteiseen käyttäytymiseen, mikä osaltaan vähentää lapsen käyttäytymisen ylilyöntejä ja vähentää taitovajetta.
ABA-terapia mukautetaan vastaamaan jokaisen yksilöllisen ihmisen tarpeita, mikä tekee siitä niin arvokkaan interventiohoidon ASD-lasten kohdalla, sillä jokaisella lapsella on erilaiset tarpeet, taidot ja vahvuudet, ja siksi se vaatii erilaista lähestymistapaa interventioon. Lisäksi ABA:ta voidaan soveltaa monissa eri paikoissa, kuten kotona, koulussa ja yhteisössä. Interventiohoito, jota sovelletaan niin monissa eri paikoissa, edistää lapsen kykyä yleistää taitojaan kaikissa ympäristöissä. Mahdollinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, että ABA on laajimmin hyväksytty interventiohoito lapsille, joilla on ASD, on se, että ABA-hoitoa pidetään näyttöön perustuvana parhaana hoitokäytäntönä, mikä tarkoittaa, että ABA interventiohoitona on läpäissyt tieteellisiä testejä sen hyödyllisyydestä, laadusta ja tehokkuudesta.