Varhainen elämä Muokkaa
Abigail Hill oli lontoolaisen kauppiaan Francis Hillin ja Elizabeth Hillin (ent. Jennings) tytär. Elizabeth Hill oli Sarah Jenningsin, myöhemmän Marlborough’n herttuattaren, täti. Perhe joutui köyhiin oloihin isänsä keinottelun vuoksi, ja Abigail joutui työskentelemään Sir John Rivers of Kentin palvelijana.
Abigail ystävystyi ensimmäisen serkkunsa Sarah Jenningsin eli Lady Churchillin (kuten herttuatar tuolloin kutsuttiin) kanssa, joka oli prinsessa Annen kammarinrouva. Sarahin ystävyys Abigailia kohtaan saattoi johtua pikemminkin häpeästä sen vuoksi, että hänen serkkunsa oli joutunut niin vaikeaan tilanteeseen, kuin aidosta kiintymyksestä.
Sarah Churchillin väite, että hän oli vasta hiljattain ja aivan sattumalta saanut tietää Abigailin olemassaolosta, oli perusteltu, sillä heidän yhteisellä isoisällään Sir John Jenningsillä oli 22 lasta, eikä Sarah välttämättä tiennyt kaikista lukuisista pikkuserkuistaan. Sarah Churchill otti Abigailin omaan talouteensa St. Albansissa. Prinsessa Annan noustua valtaistuimelle vuonna 1702 Abigail sai nimityksen kuningattaren talouteen noin vuonna 1704.
Kuningattaren suosikkiEdit
Vuoteen 1704 mennessä kuningatar oli kyllästynyt sekä Sarahin, Marlborough’n herttuattaren (kuten Sarahista oli nyt tullut), usein toistuviin poissaoloihin hovista että tämän poliittisiin luentoihin. Heidän välillään oli merkittävä ero, sillä herttuatar Sarah oli whig ja Anne oli tory. Sarah halusi kuningatar Annen nimittävän enemmän whigiministereitä, joista suurin osa kannatti Marlborough’n 1. herttuan kampanjoita Espanjan perintösodassa. Kuningatar, joka ei ollut valmis hylkäämään ”kirkkopuoluetta” (kuten toryja yleisesti tunnettiin, ja koska uskonto oli Annen tärkein huolenaihe) edes suosikkinsa vuoksi, uskoutui lordi Rahastonhoitajalleen, 1. Godolphinin jaarlille, että hänestä ei tuntunut siltä, että hänestä ja Sarahista voisi enää koskaan tulla todellisia ystäviä.
Ei kestänyt kauaa, ennen kuin Abigail Hill ryhtyi syrjäyttämään vaikutusvaltaista ja vallankäytönhaluisaa sukulaisnaistaan kuningatar Annen eduksi. Se, oliko Abigail syyllistynyt tahalliseen kiittämättömyyteen, josta Sarah, Marlborough’n herttuatar, häntä syytti, on epävarmaa. On todennäköistä, että Abigailin vaikutusvalta kuningattareen ei johtunut niinkään hänen ovelasta juonittelustaan kuin hänen lempeän ja ystävällisen luonteensa ja herttuattaren voimakkaamman luonteen välisestä vastakohdasta: Sarahin vaikutusvalta oli kenties tullut kuningattarelle viimein sietämättömäksi monien vuosien kiistattoman vallankäytön jälkeen.
Ensimmäisen kerran Sarah Churchill sai tietää suojattinsa kasvavasta suosiosta kuningattaren silmissä kesällä 1707. Hän sai tietää, että Abigail Hill oli mennyt yksityisesti naimisiin Samuel Mashamin, kuningattaren talouteen kuuluneen herrasmiehen kanssa: kuningatar oli ollut läsnä häissä. Sarah sai sitten selville, että Abigail oli jo jonkin aikaa nauttinut huomattavasta läheisyydestä kuninkaallisen rakastajattarensa kanssa, mistä herttuatar ei ollut aiemmin saanut vihiä. Abigail oli myös isänsä puolelta Robert Harleyn serkku (hänen äitinsä Abigail Stephens oli hänen isoäitinsä veljentytär, jonka nimi oli niin ikään Abigail Stephens), ja sen jälkeen, kun Harley erotettiin virastaan helmikuussa 1708, Abigail avusti häntä pitämään yllä luottamuksellisia suhteita kuningattareen. Harley nimitettiin myöhemmin, toukokuussa 1711, Oxfordin 1. jaarliksi ja Mortimerin jaarliksi.
Abigailin valtaannousun loppuunsaattaminen nähtiin vuonna 1710, kun kuningatar pakotti Marlborough’n, paljolti vastoin hänen tahtoaan, antamaan tärkeän komennustehtävän eversti John Hillille, Abigailin veljelle. Sunderland, Godolphin ja muut whigiministerit erotettiin pian virastaan, suurelta osin Abigailin vaikutuksesta, jotta Harleylle ja Bolingbrokelle saatiin tilaa.
Saraa erotettiin hovista seuraavana vuonna, vaikka hän oli Marlborough’n herttuatar. Abigail, joka nyt tunnettiin nimellä Lady Masham, otti hänen paikkansa salaisen kukkaron vartijana. Vuonna 1711 ministerit, joiden tarkoituksena oli saattaa Marlborough häpeään ja järjestää Utrechtin rauha, katsoivat tarpeelliseksi turvata asemansa ylähuoneessa luomalla kaksitoista uutta vertaista, jotka tunnettiin nimellä Harleyn tusina. Yksi heistä oli Samuel Masham, Abigailin aviomies, joka nimitettiin paroni Mashamiksi, vaikka kuningatar osoitti jonkin verran vastahakoisuutta nostaa kammarinaisensa asemaan, jossa hän saattaisi osoittautua vähemmän valmiiksi antamaan henkilökohtaisia palveluksiaan kuningattarelle. Lady Masham pysyi kammarin naisena vuodesta 1713 lähtien.
Abigail riitaantui pian Harleyn kanssa, joka tunnettiin nyt lordi Oxfordin ja Mortimerin nimellä, ja ryhtyi kaikin voimin edistämään kuningattaren kasvavaa henkilökohtaista vastenmielisyyttä ministeriä kohtaan. Harleyn horjuminen jakobiittien ja Hannoverin kruununperimyksen kannattajien välillä vahvisti luultavasti Abigailin vastustusta, ja hän kannatti nyt lämpimästi Bolingbroken ja Francis Atterburyn johtamaa jakobiittipuoluetta.
Kuningattaren läsnäollessa Abigailin ja ministerin välillä syntyi riitaa. Lopulta 27. heinäkuuta 1714 Anne erotti lordi Oxfordin ja Mortimerin (kuten Harley nyt tunnettiin) lordi High Treasurerin virasta ja antoi kolme päivää myöhemmin viran 1. Shrewsburyn herttualle. Anne kuoli 1. elokuuta 1714, 49-vuotiaana. Sen jälkeen Abigail vetäytyi yksityiselämään ja asui rauhallisesti maalaistalossaan Otesissa kuolemaansa saakka vuonna 1734. Hänet on haudattu All Saintsin kirkkomaalle High Laverin kylässä Essexissä.