March 16, 2010 (Tampa, Florida) – Poikkeava nilkka-rintaindeksi (ABI) voi ennustaa lisääntynyttä riskiä tuleviin sydän- ja verisuonitapahtumiin iäkkäillä henkilöillä, joilla on matala tai keskitasoinen Framinghamin riskipistemäärä (FRS), ilmenee uuden tutkimuksen tuloksista, jotka esiteltiin täällä Society of Interventional Radiologyn 35. vuosittaisessa tieteellisessä kokouksessa.
”Tämä yksinkertainen ja edullinen testi tarjoaa uuden tavan tunnistaa ne, joilla saattaa olla riski saada tuleva sydänkohtaus”, sanoi päätutkija, lääketieteen tohtori Tim Murphy, Brownin yliopiston Alpert School of Medicinein diagnostisen kuvantamisen professori ja Providencessa sijaitsevan Rhode Islandin sairaalan verisuonitautien tutkimuskeskuksen johtaja esitelmässään.
”Kaikilla menetelmillä, joilla voidaan parantaa sellaisten henkilöiden tunnistamista, joilla ei muutoin katsota olevan suurta riskiä sairastua infarktiin Framinghamin riskitekijöihin perustuvalla riskinarvioinnilla, olisi merkittävä kansanterveydellinen vaikuttavuus,” tohtori Murphy kertoi julkaisussaan. Tämän testin avulla ”voidaan mahdollisesti pelastaa tuhansia ihmishenkiä.”
PEDAL-tietojen tutkiminen
Lähes kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautitapahtumista tapahtuu esityksen mukaan henkilöillä, joiden ei tiedetä olevan suuressa riskissä näille tapahtumille.
ABI-testi on ei-invasiivinen verenpaineen mittaus nilkasta, jota käytetään seulomaan perifeeristä valtimotautia (PAD). ”Se on suora mittari rasvaisten plakkien kertymisestä jalkojen valtimoihin ja epäsuora mittari plakkien kertymisestä koko sydän- ja verisuonijärjestelmään”, selitti tohtori Murphy.
Vaikka aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu korkean ABI:n ja lisääntyneen sydäninfarktiriskin välistä yhteyttä, tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tätä yhteyttä on tarkasteltu iäkkäässä väestössä, jota ei muutoin pidetä suuressa riskissä olevana.
Tohtori Murphy ja hänen työryhmänsä tutkivat tietoja Population-Based Examinations to Determine Ankle-Brachial Index (PEDAL) -tutkimuksesta, joka toteutettiin 23 paikkakunnalla eri puolilla Yhdysvaltoja ja jonka järjestäjänä toimi Legs for Life, maksuton julkinen seulontaohjelma.
Kokonaisuudessaan 822 ihmistä (69,7 % naisia; 89,7 % valkoihoisia; keski-ikä 64 vuotta) osallistui tutkimukseen vuosina 2007 ja 2008 ja heille tehtiin PAD:n varalta PAD:n varalta ABI-testin avulla. Kenelläkään arvioiduista potilaista ei ollut tiedossa olevaa sydän- ja verisuonitautia tai diabetesta.
FRS:ää käytettiin sepelvaltimotaudin 10-vuotisriskin määrittämiseen, joka perustui pieneen (<6 %), keskitasoiseen (6 %-19 %) ja suureen (>20 %) luokitteluun. ABI, joka oli alle 0,9 ja/tai yli 1,4 jommassakummassa jalassa, katsottiin epänormaaliksi.
10 % muuten matalan riskin henkilöistä tunnistettu
Tulokset analyysin lopussa osoittivat, että epänormaalin ABI:n esiintyvyys osallistujien joukossa oli 14,2 % (95 %:n luottamusväli, 11.9 % – 16,8 %).
Henkilöistä 256:lla oli matala FRS, 414:llä keskitasoinen FRS ja 152:lla korkea FRS (vastaavasti 31,1 %, 50,4 % ja 18,5 %).
Matalan FRS:n omaavista henkilöistä 11.3 %:lla oli myös epänormaali ABI, samoin kuin 12,8 %:lla osallistujista, joilla oli keskitasoinen FRS.
”Kaiken kaikkiaan 10 %:lla PEDAL-tutkimukseen osallistuneista oli epänormaali ABI, mutta heidän riskinsä oli muutoin matala tai keskitasoinen eikä heitä olisi harkittu aggressiivisen riskitekijöiden hallinnan piiriin”, kertoi tohtori Murphy.
Hän lisäsi vielä: ”Luulen, että useimmat ihmiset eivät ymmärrä sitä, että perinteinen, hyväksytty tapa arvioida riskiä ei ole kovinkaan sensitiivinen eikä parhaimmillaankin koske noin kolmatta kolmasosaa ihmisistä, jotka joutuvat saamaan sydänkohtauksen”. Sitä vastoin ”ABI on riskitön, ei-invasiivinen testi, jota voidaan helposti käyttää sellaisten ihmisten tunnistamiseen, joilla ei ole aiemmin ollut mitään tapahtumia.”
”Ihmiset tuntevat verenpaineensa ja tietävät kolesterolinsa, koska he tietävät, että se on tärkeää riskin ennustamisen kannalta, mutta ne eivät tee hyvää työtä . Ehkä kaikkien pitäisi tietää myös ABI:nsä, vaikka meidän on tehtävä lisää tutkimusta ennen kuin annamme tuon suosituksen yleisesti.”
Hän totesi kuitenkin, että jos ihmiset ovat yli 55-vuotiaita ilman tunnettua riskiä, ”olisi mukavaa ainakin harkita testin tekemistä, koska 1:llä 10:stä näistä henkilöistä havaitaan PAD, joka tunnetaan suurena sydänkohtausvaarana.”
Kysyttäessä testin kustannuksista tohtori Murphy arvioi, että se olisi keskimäärin 100-200 dollaria kappaleelta, mutta sitä pidetään usein osana normaalia lääkärintarkastusta. ”Sitä ei tällä hetkellä korvata itsenäisenä testinä korkean riskin potilaille, jotka eivät kuuluneet tutkimukseemme, mutta ilmaisia seulontoja järjestetään usein eri puolilla maata.”
Testin pitäisi yleistyä
”Tämän hyvin yksinkertaisen testin avulla pystyimme tunnistamaan PAD:n 11-12 prosentilla potilaista, joiden ei odottaisi kärsivän ongelmista”, sanoo lääketieteen tohtori John Lipman, joka johtaa toimenpideradiologian osaston johtajaa Emory Adventist Hospitalissa Atlantassa, Georgiassa.”
”Tämä on todella jännittävää, koska nyt keskitytään enemmän ennaltaehkäisevään puoleen”, lisäsi tohtori Lipman, joka ei ollut osallisena tutkimuksessa. ”Pystymmekö nyt tunnistamaan ihmiset aikaisemmin, ennen kuin sairastuvuus ja kuolleisuus lisääntyvät ja interventiot tulevat kalliimmiksi. Jos näin on, voimme ehkä saada heidät varhaisessa vaiheessa ja saada heidät lääketieteelliseen hoitoon – kuten tupakoinnin lopettamiseen, käyttäytymisen muuttamiseen, parempaan ruokavalioon ja niin edelleen – riittävän aikaisin, jotta se vaikuttaisi heihin myöhemmässä vaiheessa.”
”Minusta tämä oli erinomainen tutkimus, ja testin helppous ja yksinkertaisuus tekee siitä jotakin, jonka uskon leviävän laajalti”. Tai ainakin sen pitäisi”, totesi tohtori Lipman.
Tohtori Murphy ja tohtori Lipman eivät ilmoittaneet merkityksellisiä taloudellisia suhteita.
Society of Interventional Radiology (SIR) 35th Annual Scientific Meeting: Tiivistelmä 43. Esitetty 14. maaliskuuta 2010.