Tiivistelmä
PIP: Kertomuksessa kerrotaan, miten yksi lääkäri, joka on koulutettu elämän ja terveyden säilyttämiseen ja joka on huolissaan siitä, käsitteli kysymystä vapaaehtoisesta abortista. Abortti on helppo ja turvallinen, ja jos se tehdään kaikkien nykyaikaisten lääketieteellisten turvatoimien avulla, abortti 1. 3 raskauskuukauden aikana on naiselle 10 kertaa turvallisempi kuin normaalin raskauden ja synnytyksen jatkaminen. 13. raskausviikosta alkaen abortti on vähintään yhtä turvallinen kuin normaali raskaus ja synnytys. On siis lääketieteellinen tosiasia, että abortti ei aiheuta naiselle rangaistusta. Jos nainen tekee päätöksensä ajoissa ja tekee abortin 1. raskauskolmanneksen aikana, hänen turvallisuutensa paranee. Tämä on se perustelu, joka vaikutti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareihin, jotka tekivät nyt lakina voimassa olevat merkittävät päätökset. Jos kaikki olisivat samaa mieltä siitä, mikä on laillista ja perusteltua, tätä keskustelua ei käytäisi. Vastuuntuntoiset ihmiset vastaavat hyvin eri tavoin kysymyksiin siitä, voidaanko sikiötä pitää elävänä ja onko sikiöllä oikeus samaan suojeluun kuin elävillä ihmisillä. Looginen lähtökohta on hedelmöityshetki. Jotkut ovat väittäneet, että pelkkä hedelmöittyminen ei riitä ja että sikiötä ei voida pitää ”ihmisenä” ennen kuin se implantoituu. On ehdotettu erilaisia aikatauluja. Ensimmäisen mukaan sikiöstä tulee ”ihminen” ja se saa oikeudet, kun se saa ihmismäisen ulkonäön. Toinen ehdotus on, että sikiön sähköisen aivotoiminnan havaitsemista pidetään merkkipaaluna. Perinteisessä juutalaisuudessa jopa 40 päivän ikäistä conceptusta on pidetty pelkkänä amorfisena nesteenä. Ajallisesti seuraava mahdollinen kriteeri sikiön oikeuksien saamiselle voisi olla sikiön liikkuminen. Myös elinkelpoisuutta eli sikiön kykyä selviytyä, jos se erotetaan äidistä, on ehdotettu kriteeriksi oikeuksien myöntämiselle sikiölle. Kaikki nämä viittaavat siihen, että ”ihmiselämän” määritteleminen ei johda absoluuttiseen totuuteen vaan vastauksiin, jotka muuttuvat ajan, kulttuurin, teknisten valmiuksien ja jopa taustalla olevien motiivien mukaan. Tämä lääkäri voi puolustaa itselleen, että jokaisella naisella on oikeus suojella itseään synnytykseen liittyviltä vaaroilta, että tällaiset riskit voidaan ottaa vain vapaaehtoisesti ja että tällä kannalla on perinteiset juuret. Eettiset kysymykset kuitenkin jatkuvat. Yhteiskunnan halua lisätä väestömäärää ei pitäisi pakottaa naisten kehoon. Tämä lääkäri on samaa mieltä oikeuden päätöksestä, jonka mukaan yhteiskunnan etu abortin suhteen olisi rajoitettava toimenpiteen turvallisuuden varmistamiseen ja abortin kohtelemiseen tasavertaisesti kaikkien muiden lääketieteellisten toimenpiteiden kanssa. Samaan aikaan abortti aiheuttaa lääkärille ammatillisia eettisiä ongelmia. Tällaiset ongelmat olisi ratkaistava yksityisesti lääkärin ja potilaan kesken.