Absalom rakennutti elinaikanaan itselleen muistomerkin Kuninkaan laaksoon, sillä hän sanoi: ”Minulla ei ole poikaa, joka jatkaisi nimeäni.” Hän nimesi muistomerkin omaksi nimekseen, ja se tunnetaan Absalomin muistomerkkinä tänäkin päivänä. Näin Raamattu kuvaa 2. Samuelin kirjassa (18:18) yhtä jaksoa kuningas Daavidin kapinallisen pojan Absalomin myrskyisästä elämästä. Perinteisesti kuninkaan laakson on ajateltu olevan Kidronin laakso, joka kulkee Daavidin kaupungin varrella temppelivuoren ja Öljymäen välissä.
Rakennelma, joka on jo pitkään samaistettu Absalomin muistomerkkiin, on muinainen kartiokattoinen kallioon louhittu hautakammio, joka tosiaan sijaitsee Kidronin laaksossa. Nykyaikainen oppineisuus on kuitenkin ajoittanut rakenteen ensimmäiselle vuosisadalle jKr. ja ehdottanut, että se on itse asiassa viereisen hautaluolan nefesh eli muistomerkki. Ilmeisesti toisen temppelin aikana varakkaille jerusalemilaisille oli tapana rakentaa massiivisia muistomerkkejä hautojensa viereen.
Siltikin, vaikka kävisikin ilmi, ettei kyseessä olekaan alkuperäinen Absalomin pylväs, rakennelma – kuten läheinen Sakarjan hauta – on tärkeä Jerusalemin maamerkki ja malliesimerkki kreikkalaisvaikutteisesta arkkitehtuurista Pyhässä maassa.