ADVERTISEMENTS:
Tässä artikkelissa keskustelemme seuraavista asioista:- 1. Abscisic Acid historia 2. Abscisic Acid toiminnot 3. Käyttö.
Abscisiinihapon historia:
Hormonia kutsutaan myös stressihormoniksi, koska hormonin tuotantoa stimuloivat kuivuus, vesakoituminen ja muut epäsuotuisat ympäristöolosuhteet. Abscisiinihappo tunnetaan dorminina, koska se saa aikaan lepotilan silmuissa, maanalaisissa varsissa ja siemenissä.
Sen muita nimiä ovat abscissiini II ja inhibiittori-B. Absisiinihappo on lievästi hapan dekstrorotatorinen cis-seskviterpeenikasvuhormoni, joka toimii yleisenä kasvun estäjänä kumoamalla muita hormoneja (auksiineja, gibberelliinejä ja sytokiniinejä) tai niiden välittämiä reaktioita.
HORMONI:
Hormonin eristi ensimmäisen kerran Addicott (1963) puuvillakukista. Sitä tuotetaan monissa kasvinosissa, mutta runsaammin vihreiden solujen kloroplastien sisällä. Hormoni muodostuu mevalonihaposta tai ksantofyllistä. Se kulkeutuu kasvin kaikkiin osiin diffuusion sekä kuljetuskanavien (floemi ja ksyleemi) kautta.
Absisiinihapon toiminnot:
1. Nuppujen kuivuminen:
Absisiinihappo saa aikaan silmujen lepotilan talven lähestyessä.
VAROITUKSET:
2. Siementen horrostuminen:
Sen aiheuttaa pääasiassa abskisiinihappo. Lepotilan ansiosta siemenet sietävät kuivumista ja äärimmäisiä lämpötiloja paremmin. Nuput sekä siemenet itävät vasta, kun gibberelliinit kukistavat abscisiinihapon. Koska abskisiinihappo tai ABA aiheuttaa lepotilan, sitä kutsutaan myös dorminiksi.
3. Kambiumin toiminnan pysäyttäminen:
Abscisiinihapon muodostuminen pysäyttää mitoosin verisuonten kambiumissa talven lähestyessä.
4. Absissio:
Abscisiinihappo edistää kukkien ja hedelmien abskissiota.
5. Lehtien vanheneminen:
Sen liiallinen läsnäolo pysäyttää proteiini- ja RNA-synteesin lehdissä ja siten stimuloi niiden vanhenemista (etyleeni itse asiassa edistää lehtien putoamista).
6. Transpiraatio:
HAITTAVAIKUTUKSET:
Kuivumisen ja muiden stressien aikana abskissihappo syntetisoituu nopeasti. Inhibiittori aiheuttaa stomata-aukkojen sulkeutumisen ja estää siten transpiraation.
7. Resistenssi:
Absisiinihappo lisää kasvien vastustuskykyä kylmää ja muunlaista stressiä vastaan. Siksi sitä kutsutaan myös stressihormoniksi.
8. Tärkkelyksen hydrolyysi:
HAITTAVAIKUTUKSET:
Absisiinihappo estää gibberelliinivälitteistä amylaasin muodostumista viljanjyvien itämisen aikana.
9. Kukinta:
Pieninä määrinä abskisiinihapon tiedetään edistävän kukintaa joissakin lyhytpäiväisissä kasveissa, esim. mansikka, mustaherukka.
10. Parthenokarpia:
VAROITUKSET:
VAROITUKSET:
ABA:n on todettu indusoivan parthenokarpin kehitystä ruusussa.
11. Juurtuminen:
Runkopistokkaiden juurtumista edistää joissakin tapauksissa abskisiinihappo, esim. papu, kataja, joulutähti (= Euphorbia pulcherrima).
MAINOKSET:
12. Kalvopotentiaali:
ABA saa aikaan positiivisen pintapotentiaalin solukalvolla.
13. Hallittu kasvu:
Se on gibberelliinien antagonisti ja kumoaa muiden kasvua edistävien hormonien (auxiinien ja sytokiniinien) vaikutuksen ja pitää siten niiden aktiivisuuden kurissa. Kasvua säätelemällä ABA:lla on tärkeä rooli siementen kehityksessä ja kypsymisessä. Normaalisti se estää siementen itämistä, leikattujen alkioiden kasvua, ankeroisten ja muiden kasvien kasvua.
Absisiinihapon käyttötarkoitukset:
1. Antitranspirantti:
Vähäisen määrän abscisiinihappoa levittämällä lehtiin vähennetään transpiraatiota suuressa määrin sulkemalla osittain stomata. Se säästää vettä ja vähentää kastelun tarvetta. Fotosynteesi vähenee vähemmän (transpiraatio 56 %: fotosynteesi 14 %).
VAROITUKSET:
2. Kukinta:
Se on hyödyllinen kukinnan aikaansaamiseksi joissakin epäsuotuisissa fotoperiodeissa pidetyissä lyhytpäiväisissä kasveissa.
3. Juurtuminen:
Abscisiinihapon käyttö edistää juurtumista monissa runkopistokkaissa.
4. Lepotila:
Absisiinihappoa voidaan käyttää silmujen, varastoelinten ja siementen lepotilan pidentämiseen.