presidentti
1990-luvun lopulla Abdulsalami Abubakar toimi lyhyen aikaa Nigerian presidenttinä ja auttoi johtamaan maansa pois sotilashallinnon ja hirvittävien ihmisoikeusloukkausten vaikeasta kaudesta. Nigerian ilmavoimissa uransa viettänyt mies vaikutti monen kansainvälisen yhteisön mielestä epätodennäköiseltä demokratian palauttamisen edelläkävijältä, mutta Abubakar osoittautui tehtävänsä arvoiseksi. ”Yhtäkkiä maailman huomio kiinnittyi korkeaan, tukevaan hahmoon, joka hermostuneine käytöstapoineen ja pöllömaisine silmälaseineen näytti jotakuinkin säikähtäneeltä yöeläimeltä, joka oli joutunut keskellä kirkasta päivää”, kirjoitti James Walsh Time International -lehdessä. Walsh kuitenkin totesi, että veteraani sotilasupseeri ”yllätti lähes kaikki lupaamalla uudistuksen toisensa jälkeen ja, mikä tärkeämpää, pitämällä sanansa.”
Abubakar syntyi 13. kesäkuuta 1942 Nigerin osavaltion maakuntapääkaupungissa Minnassa Nigeriassa, ja hän kävi koulunsa kotinsa lähellä sijaitsevassa Government Collegessa. Hänen siellä ollessaan Nigeria itsenäistyi Britanniasta ja siitä tuli Nigerian liittotasavalta vuonna 1960. Vuonna 1963 Abubakar liittyi vastikään itsenäistyneen valtion asevoimien riveihin Nigerian ilmavoimien upseerikoulutusohjelman kokelaaksi. Hän kouluttautui lentokoulussa Saksassa, hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1967 ja hän palveli Libanonissa osana Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvajoukkoja. Kun hän saavutti kenraalimajurin arvon vuonna 1991, Nigeriaa olivat vaivanneet vuosien ajan levottomuudet, joihin kuului raaka sisällissota ja useita vallankaappauksia. Vuonna 1985 kenraalimajuri Ibrahim Babangida, joka oli Abubakarin henkilökohtainen ystävä ja naapuri, nousi verettömällä vallankaappauksella johtoon. Babangida lupasi uudistuksia, mutta maassa alkoi vielä pahempi poliittisen sorron kausi. Lopulta loppukeväällä 1993 Babangida salli vaalit, ja Moshood Abiola -nimisen liikemiesjohtajan uskottiin voittaneen vaalit 12. kesäkuuta. Babangidan hallitus kieltäytyi kuitenkin julkaisemasta lopullista tulosta, ja Babangidalle uskolliset tuomioistuimet mitätöivät vaalit. Seurasi mellakoita, ja marraskuussa 1993 kenraali Sani Abacha, maan puolustusministeri, otti hallituksen haltuunsa.
Kenraali Abacha perusti väliaikaisen hallintoneuvoston (PRC), joka antoi hänelle diktatoriset valtuudet, ja kaikki poliittinen toiminta kiellettiin. Kun Abiolan kannattajat järjestivät symbolisen virkaanastujaisseremonian oletetulle johtajalle mitätöityjen vaalien ensimmäisenä vuosipäivänä, epäonnistunut ehdokas vangittiin osallistumisestaan toimintaan. Seuraavat neljä vuotta Nigeria kärsi vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joihin kuului myös kuuluisan kirjailijan ja toisinajattelijan Ken Saro-Wiwan kuolema. Samaan aikaan Abubakarista oli tullut Nigerian puolustusvoimien esikuntapäällikkö ja hän sai paikan PRC:ssä.
Huhtikuussa 1998 pidettyjä parlamenttivaaleja pidettiin niin läpinäkyvästi epädemokraattisina, että suurin osa nigerialaisista boikotoi niitä, ja presidentinvaaleja suunniteltiin boikotoida sen jälkeen, kun kenraali Abacha oli tullut jokaisen viiden puolueen ehdokkaaksi, jotka olivat saaneet paikan vaaliluettelossa. Kohtalo kuitenkin puuttui Nigerian vajoamiseen pysyvään autoritaariseen järjestelmään, kun kenraali Abacha kuoli sydänkohtaukseen 8. kesäkuuta 1998. PRC kokoontui ja valitsi Abubakarin valtionpäämieheksi. Huhut kertoivat, että hän oli ollut vastahakoinen ottamaan tehtävän vastaan, ja hänen nimityksensä hätkähdytti jopa kansainvälisen yhteisön jäseniä, sillä häntä ”pidettiin pitkään priimusammattilaisena Nigerian politisoituneiden ja suunnattoman rikkaiden kenraalien joukossa”, totesi New York Timesin kirjeenvaihtaja Howard W. French.
Muutamaa päivää myöhemmin kesäkuun 12. päivän vuosipäivän mielenosoitukset uhkasivat jälleen, ja odotetusti Nigerian sotilaat vastasivat voimakeinoin ja pidätyksin. Vangit kuitenkin vapautettiin päivää myöhemmin, ja viikon kuluessa vapautettiin vielä lisää pidätettyjä. Nigerian pääkaupungissa Abujassa puhuttiin myös siitä, että Abiola vapautettaisiin ja että hän saisi johtaa uutta hallitusta. Abubakar tapasi Abiolan kannattajia ja muiden demokratian palauttamista vaativien ryhmien edustajia ja keskusteli mahdollisesta vallansiirrosta; raportoitiin, että Abubakar toivoi varmistavansa, että Nigerian sotilasvirkamiehet eivät joutuisi uuden hallituksen kohteeksi, joka olisi päättänyt kostaa viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneet vääryydet.
Toinen hätkähdyttävä käänne tapahtumissa tapahtui vajaa kuukausi sen jälkeen, kun Abubakar oli astunut virkaansa, kun Abiola 7. heinäkuuta lyyhistyi vankilaselliinsä. Hänet vietiin sairaalaan ja hän kuoli seuraavana päivänä. Koska konkreettisia todisteita päinvastaisesta ei ollut – yhdistettynä luotettavien medialähteiden puutteeseen – epäiltiin välittömästi vilpillistä toimintaa, ja useissa nigerialaisissa kaupungeissa puhkesi mellakoita. Jälleen kerran Abubakar yllätti monet ilmoittamalla, että hänelle tehtäisiin riippumaton ruumiinavaus; kansainvälisten tutkijoiden ryhmä ei havainnut rikosta ja arvioi, että Abiola oli kuollut sydänkohtaukseen.
Abubakar yllätti edelleen nigerialaiset, jotka olivat jo pitkään tottuneet vallan väärinkäytöksiin korkeimmilla hallintotasoilla, vapauttamalla kaksikymmentä aktivistia, jotka olivat olleet pidätettyinä Saro-Wiwan kanssa. Heinäkuun 20. päivänä hän esiintyi kansallisessa televisiossa hahmottelemassa aikataulua siviili- ja demokraattiseen hallintoon siirtymiselle. ”Nigerialaiset eivät halua mitään muuta kuin todellista demokratiaa yhtenäisessä ja rauhallisessa maassa”, brittilehti Independentin mukaan hän sanoi lähetyksessä. Hän sanoi myös, ettei väliaikaista siirtymäkautta tule, ja viittasi aiempiin yrityksiin, joita vaivasivat poliittiset pelisäännöt, kun väistyvät virkamiehet pyrkivät säilyttämään vallan. ”Tällä hallinnolla ei ole halua seurata itseään, ja se on vakaasti sitoutunut luovuttamaan tehtävänsä demokraattisesti valitulle hallitukselle”, hän totesi Independentin mukaan.
Kymmenen seuraavan kuukauden aikana Abubakarin hallitus käynnisti oikeudenkäynnin kenraali Abachan kuolinpesää vastaan ja onnistui saamaan takaisin kipeästi kaivattuja 750 miljoonaa dollaria, jotka oli anastettu valtion kassasta. Helmikuussa 1999 pidettiin parlamenttivaalit, ja kansainväliset tarkkailijat pääsivät äänestyspaikoille ja totesivat vaalien olleen oikeudenmukaiset ja vapaat. Viikkoa myöhemmin nigerialaiset palasivat äänestämään presidentinvaaleissa, ja presidentiksi valittiin Olusegun Obasanjo, entinen sotilasupseeri. Abubakar luopui virastaan 29. toukokuuta 1999. Naimisissa ja kuuden lapsen isä, hän teki merkittävän diplomaattisen uran Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön päävälittäjänä ja auttoi ratkaisemaan Liberian pitkään jatkuneen kriisin.
At a Glance …
Syntynyt Abdulsalami Alhaji Abubakar 13.6.1942 Minnassa Nigeriassa; naimisissa Fati; kuusi lasta. Koulutus: Kouluttautui lentokoulussa Saksassa 1964-66 ja uudelleen yhdysvaltalaisessa sotilastukikohdassa.
Ura: Opiskeli Bida Government Collegessa 1957-62, Kaduna Technical Collegessa vuoden 1963 jälkeen: Pääsi Nigerian ilmavoimien upseerikoulutusohjelmaan 1963; palvelukseen kakkosluutnantiksi 1967; saavutti kenraalimajurin arvon lokakuussa 1991 ja nimitettiin puolustusvoimien esikuntapäälliköksi; nimitettiin Nigerian väliaikaisen hallintoneuvoston jäseneksi ja valtionpäämieheksi kesäkuusta 1998 toukokuuhun 1999; Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö ECOWASin (Economic Community of West African States – ECOWAS) johtava sovittelija Liberian kriisissä n. vuosina 2003-05.
Osoitteet: Office-ECOWAS, 101, Yakubu Gowon Crescent, Asokoro District P.M.B. 401, Abuja, Nigeria.