Educational Psychology on omistettu palvelee foorumina maailmanlaajuinen tutkijat heidän tärkeitä havaintojaan psykologisia näkökohtia koulutuksen. Tässä numerossa kirjoittajat ovat osoittaneet suurta innostusta ja toimittaneet seitsemän hienoa artikkelia nuorten oppimistulosten optimoinnista, joissa tarkastellaan psykologisia kysymyksiä, jotka liittyvät erilaisista taustoista ja maantieteellisistä paikoista tulevien opiskelijoiden itsetehokkuuteen ja hyvinvointiin. Tämän numeron teemana on akateeminen itsetehokkuus ja arviointi. Nämä seitsemän tutkimusta tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten itsetehokkuus vaikuttaa oppimiseen ja suoriutumiseen perheen, sosiaalisten ja psykologisten osa-alueiden vaikutuksesta.
Self-efficacy (Bandura, 1997), itsesäätely, minäkäsitys ja itsekontrolli ovat uskomuksia siitä, että opiskelijat kykenevät optimoimaan oppimistuloksensa omien psykologisten ponnistelujensa avulla perheiden ja opettajien antaman tuen lisäksi koulutusympäristöissä.
Shimin (2018) mukaan: ”Jotta opiskelijoiden oppimista ja suoriutumista voitaisiin täysin ymmärtää, on tarkasteltava erilaisia konteksteja kouluympäristön ulkopuolella”. Yang ja Tu (2020) tutkivat kiinalaisia nuoria kotitehtävien hallintaympäristössä ja havaitsivat, että hyvin suoriutuvat oppilaat pystyivät todennäköisemmin järjestämään ympäristön, hallitsemaan aikaa, käsittelemään häiriötekijöitä, seuraamaan motivaatiota ja hallitsemaan negatiivisia tunteita ja näin ollen saavuttamaan parempia tuloksia.
Työskentelyssä Simpkins et al. (2019) tutki kotoa ja koulusta saadun koetun tuen suhteellista merkitystä, joka voi olla tarpeen ylläpitämään nuorten tiedemotivaatio-uskomuksia ja heidän sitoutumistaan luokkahuoneeseen, ja siinä toivottiin pienennettävän aliedustettujen latinalaisvähemmistöön kuuluvien latino-opiskelijoiden keskeyttämisriskiä Yhdysvalloissa.
Sama ”koettu” itsekontrollin ehtyminen on havaittu myös Lindnerin ja Retelsdorfin (2019) tutkimuksessa, joka osoitti, että ”koettu” voittaa ”manipuloidun” itsekontrollin ja saavuttaa parempia tuloksia englannin kielen arvioinnissa vieraana kielenä Saksassa.
Toinen itsetehokkuuteen vaikuttava tekijä on ”säätelykeskittymä” (regulatory focus), joka koostuu kahdesta perussuuntautuneesta suuntautuneisuudesta, jotka ohjaavat tavoitteeseen liittyvää käyttäytymistä – edistämiskeskittymästä (promootiofokus) ja ennaltaehkäisykeskittymästä (preventiokeskittymä) (Higgins, 1997). Tämän käsitteen mukaisesti Liu et al. (2019) valaisivat sääntelyfokuksen ja oppimiseen sitoutumisen välistä suhdetta kiinalaisilla nuorilla, joissa opiskelijat, joilla oli korkea edistämisfokus ja matala ennaltaehkäisykeskeisyys, osoittivat korkeampaa akateemista itsetehokkuutta ja alhaisempaa masennusta ja osoittivat puolestaan suurempaa oppimiseen sitoutumista.
Phan et al. (2020) tutki yliopisto-opiskelijoita Taiwanissa ja toisti myös itsetehokkuuden merkityksen henkilökohtaisen päättäväisyyden, tehokkaan toiminnan ja akateemisen pyrkimyksen välisten suhteiden välittämisessä merkittävällä todistusaineistolla, kaiken kaikkiaan edistää parhaiten optimaalisen saavutuksen tutkimista.
Zhou et al. (2020) tutkivat opettajan ja oppilaan välisen suhteen korrelaatiota oppilaiden matemaattiseen ongelmanratkaisukykyyn itsetehokkuuden ja matematiikan ahdistuksen kautta Kiinassa.
Edellä mainituissa kolmessa viimeisimmässä artikkelissa käytetään itsetehokkuutta välittävänä roolina tarjotakseen vieläkin oivaltavampaa tietoa, jotta voidaan tutkia tarkemmin sitä, miten itsetehokkuus toimii oppimiseen sitoutumisessa ja sen seurauksena vaikuttaa oppilaiden akateemiseen suoritukseen.
Yanin ym. (2019) hongkongilaisia nuoria koskeva työ osoitti, että asenne, subjektiiviset normit, itsetehokkuus ja koettu hallittavuus olivat merkittäviä ennustajia aikomukselle itsearviointiin, kun taas itsetehokkuus ja aikomus vaikuttivat merkittävästi itsearviointikäytäntöön. Tässä tutkimuksessa Rasch-analyysi on tehnyt erinomaista työtä, jotta voimme havaita monimutkaisen suhteen lukuisten muuttujien välillä suuren mittakaavan otoksella mittauksessa ja arvioinnissa tarkkojen tulosten ja johtopäätösten tekemiseksi.
Self-efficacy on ollut tutkimuksellisen mielenkiinnon ytimessä viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan kasvatuspsykologian alalla. Se, miten opettajat voisivat luoda myönteisen oppimisympäristön, joka ravitsisi oppilaiden psykologista hyvinvointia heidän oppimisensa edistymisen optimoimiseksi, on edelleen koulutuksen pyhä Graalin malja. Lisäksi toinen mielenkiintoinen tekijä olisi: onko idän ja lännen eroilla merkitystä myös tässä itsetehokkuuteen ja arviointiin liittyvässä aiheessa? Toisin sanoen idän ja lännen kulttuurinen tekijä odotusarvoteoriassa, ahkeruuden ja itseluottamuksen erilaisissa määritelmissä, opettajien ja oppilaiden välisissä erilaisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa sekä siinä, miten he määrittelevät onnistumisen ja epäonnistumisen, jotka vaikuttavat itsetehokkuuden kehittymiseen jne. Kaikki nämä olisivat mahdollisia tutkimussuuntia, joita meidän kaikkien kannattaisi pohtia tulevaisuudessa.
Ennen yhteenvetoa haluan onnitella kirjoittajia heidän saavutuksistaan ja panoksestaan kasvatuspsykologian alalla. Vilpittömät kiitokseni kuuluvat myös kaikille arvioijille, jotka jakoivat anteliaasti aikaansa ja asiantuntemustaan tämän numeron artikkeleiden vahvistamiseksi. Erityiskiitokseni kuuluvat toimituskunnalle väsymättömistä ponnisteluista tämän numeron julkaisemisen mahdollistamiseksi aikataulun mukaisesti nykyisen koronavirusepidemian aiheuttamissa kriittisissä olosuhteissa. Toivon myös, että kaikki kouluttajat pitävät tätä numeroa hyödyllisenä, jotta he voivat improvisoida ideoita verkkokursseillaan ja arvioinnissaan ja lisätä oppilaiden itsetehokkuutta, jotta he voivat tarvittaessa jatkaa oppimista tehokkaasti kotona. Tämä voimakas psykologinen vaikutus voi auttaa lukuisia opiskelijoita saavuttamaan oppimistuloksensa jatkuvalla koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kukin edellä mainituista tutkimuksista ei ainoastaan edistä merkittävästi tietämystämme itsetehokkuudesta, arvioinnista ja niihin liittyvistä käsitteistä, vaan ne ovat myös tarjonneet ponnahduslaudan lisätutkimuksille. Olen varma, että arvostatte tämän numeron teosten tarkkuutta ja oivaltavuutta. Nauttikaa hyvästä lukemisesta!