Lääketieteellisen jatkokoulutuksen akkreditointineuvosto (Accreditation Council for Graduate Medical Education, ACGME) valitsi ja hyväksyi vuonna 1999 joukon perustaitoja, joiden avulla voidaan määritellä ne perustaidot, jotka jokaisella lääkärillä tulisi olla. Nämä kuusi ACGME:n keskeistä osaamisaluetta, kuten niitä kutsutaan, kehitettiin keinoksi muotoilla ja arvioida harjoittelijoiden koulutusta. Tällä tavoin ACGME pyrki luomaan koulutusohjelmia, jotka heijastavat potilashoidon kannalta suoraan merkityksellisiä taitoja ja ominaisuuksia ja valmistavat asukkaita menestyksekkääseen päivittäiseen harjoitteluun. Viime aikoina American Board of Medical Specialties (ABMS) on integroinut ACGME:n ydinosaamiset sertifioinnin ylläpito-ohjelmaan (Maintenance of Certification, MOC).
Tässä blogikirjoitussarjassa tarjoamme yksityiskohtaisen katsauksen kuhunkin ACGME:n ydinosaamiseen. Hahmotamme myös välitavoitteet, jotka liittyvät ACGME:n ydinosaamisen oppimiseen ja täyttämiseen eri lääketieteen erikoisaloilla.
Mitä ovat ACGME:n ydinosaaminen?
ACGME Core Competencies mittaa lääkärin kykyä antaa korkeatasoista hoitoa sairauksien diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi, tarjota ja toteuttaa strategioita potilaan terveyden ja hyvinvoinnin jatkuvaksi parantamiseksi, tarjota neuvoja ja resursseja potilaiden sairauksien ennaltaehkäisemiseksi sekä tarjota fyysisen hoidon lisäksi myös emotionaalista tukea, kun lääkäri hoitaa potilaita ja on vuorovaikutuksessa potilaiden perheiden ja tukijärjestelmien kanssa.
Kuusi ACGME:n ydinosaamista ovat seuraavat:
- Käytäntöihin perustuva oppiminen ja parantaminen
- Potilaan hoito- ja toimenpidetaidot
- Systeemipohjainen käytäntö
- Lääketieteellinen tietämys
- Välihenkilö- ja kommunikointitaidot
- Professionalismi
AcGME:n ydinpätevyyksien ulkopuolella: Viime aikoina ACGME on työskennellyt ABMS:n jäsenlautakuntien kanssa kehittääkseen kullekin erikoisalalle erityisiä virstanpylväitä, jotka tukevat yleisiä 6 osaamisaluetta. Virstanpylväät tarjoavat puitteet, joiden avulla asukkaita ja myöhemmin lääkäreitä voidaan arvioida käyttämällä kunkin osaamisen keskeisiä elementtejä, jotka lääkärin odotetaan osoittavan. Määrittelemällä tiedot, taidot ja muut ominaisuudet, jotka kuuluvat kuhunkin ACGME:n ydinosaamiseen ja sen alakompetensseihin, ACGME voi kvantifioida paitsi asukkaiden valmiuksia myös lääketieteen koulutusohjelmien tehokkuutta.
AcGME määrittelee virstanpylväät seuraavasti:
”… virstanpylväs on merkittävä kehityskohta. Akkreditointia varten virstanpylväät ovat osaamiseen perustuvia kehitystuloksia (esim. tiedot, taidot, asenteet ja suorituskyky), jotka asukkaat ja apulaisopiskelijat voivat osoittaa asteittain koulutuksen alusta valmistumisen kautta valvomattomaan harjoitteluun erikoisalallaan.”
Virstanpylväät ovat erikoisalakohtaisia. Vaikka jotkin virstanpylväät voivat koskea useita erikoisaloja, useimmat erikoisalat määrittelevät omat virstanpylväänsä, joilla arvioidaan osaamista kyseisellä lääketieteen alalla. Seuraavassa on esimerkkinä luettelo sisätautiopin virstanpylväistä:
- Kerää ja syntetisoi olennaiset ja tarkat tiedot kunkin potilaan kliinisen ongelman (ongelmien) määrittelemiseksi.
- Suunnittelee ja toteuttaa kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman kutakin potilasta varten.
- Hoitaa potilaita asteittain vastuullisemmin ja itsenäisemmin.
- Taito suorittaa toimenpiteitä.
- Tiedustelee ja antaa konsultaatiohoitoa.
- Kliininen tietämys
- Tuntemus diagnostisista testeistä ja menettelytavoista.
- Työskentelee tehokkaasti moniammatillisessa työryhmässä (esim. kollegat, konsultit, hoitohenkilökunta, apuammattilaiset ja muu tukihenkilöstö).
- Tunnistaa järjestelmävirheet ja puolustaa järjestelmän parantamista.
- Tunnistaa terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavat tekijät, puolustaa kustannustehokasta hoitoa ja harjoittaa kustannustehokasta hoitoa.
- Siirtää potilaita tehokkaasti terveydenhuoltojärjestelmien sisällä ja niiden välillä.
- Valvoo käytäntöjä parantamistavoittein.
- Oppi ja paranee suoritustarkastuksen avulla.
- Oppi ja paranee palautteen avulla.
- Oppi ja paranee hoitopisteessä.
- Osaa ammattimaisen ja kunnioittavan vuorovaikutuksen potilaiden, hoitajien ja moniammatillisen tiimin jäsenten (esim. vertaiset, konsultit, hoitotyöntekijät, apuammattilaiset ja tukihenkilöstö) kanssa.
- Kannattaa vastuun ja toteuttaa tehtävät.
- Käsittelee kunkin potilaan yksilöllisiä ominaisuuksia ja tarpeita.
- Ostaa ammatillisessa käyttäytymisessä rehellisyyttä ja eettistä käyttäytymistä.
- Kommunikoi tehokkaasti potilaiden ja hoitohenkilökunnan kanssa.
- Kommunikoi tehokkaasti moniammatillisissa tiimeissä (esim.esim. vertaisten, konsulttien, hoitohenkilökunnan, avustavien ammattihenkilöiden ja muun tukihenkilöstön kanssa).
- Terveyskertomusten asianmukainen käyttö ja täyttäminen.
Välimerkit arvioidaan asteikolla, joka ulottuu asteikosta ”ei vielä arvioitavissa” asteikkoon ”tavoiteltava”. Jokainen vaihe tällä asteikolla mittaa osaamista olettaen, että asukkaat aloittavat asteikon toisesta päästä ja siirtyvät lisätiedon ja -koulutuksen hankkimisen myötä asteikolla ylöspäin lopulliselle tasolle.
Asteikon matalimmassa päässä asukkaalla voi olla ”kriittisiä puutteita”, mikä tarkoittaa, että oppijan käyttäytyminen osoittaa merkittävää puutetta suorituksessa, eivätkä ne kuulu kehittyvän osaamisen piiriin. Kun asukas siirtyy asteikolla ylöspäin, hänellä voi olla varhaisen oppijan käyttäytymistä ja sitten edistyneen oppijan käyttäytymistä, joka osoittaa kyvykkyytensä parantuneen.
Kun asukkaan katsotaan olevan ”valmis valvomattomaan harjoitteluun”, hän on osoittanut kyvyt, jotka vastaavat tyypillistä lääkäriä, joka voi harjoittaa ammattiaan ilman jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Vaikka tämä on luonnollisesti minkä tahansa lääketieteen koulutusohjelman päätavoite, jotkut harjoittelijat saattavat osoittaa tätä osaamistasoa virstanpylväissä koko harjoittelunsa ajan. Tämän asteikon huipulla on ”tavoiteltava” asukas, joka on edennyt virstanpylväitä pidemmälle ja jota voidaan pitää asiantuntijana tai jopa roolimallina. Ymmärrettävästi ”tavoitetaso” on varattu esimerkillisille apulaislääkäreille.
Mutta lisää muutoksia on tulossa.
Entrustable Professional Activities
AcGME on nyt luomassa pohjatyötä, jotta apulaislääkäriohjelmat siirtyisivät käyttämään entrustable Professional Activities (EPA) -tehtäviä (luotettavat ammatilliset aktiviteetit) apulaislääkäreiden pätevyyden arvioinnin keskeisenä osana. Vaikka välitavoitteet saattavat olla jossain määrin abstrakteja ja edellyttävät oletuksia osaamisesta, kaikkien EPA:iden on tarkoitus olla havaittavissa olevia toimintoja. Esimerkiksi lastensairaalalääkärin EPA voisi olla seuraava: ”toimia ensisijaisena lastenlääkärinä, joka ottaa vastaan aiemmin hyväkuntoisia lapsia, jotka kärsivät tavallisista akuuteista ongelmista”, ja perhelääketieteen harjoittelijan EPA voisi olla seuraava: ”arvioida ja hoitaa eriytymättömiä oireita ja monimutkaisia sairauksia.” Tämä EPA voisi olla myös seuraava: ”arvioida ja hoitaa eriytymättömiä oireita ja monimutkaisia sairauksia”. Lautakunnat, yhteisöt ja koulutuksen tutkijat kehittävät edelleen erikoisalakohtaisia EPA:ita, eivätkä ne ole vielä laajalti käytössä harjoittelijoiden arvioinnissa.
Lääketieteen jatkokoulutusohjelmissa (GME) ACGME:n keskeiset osaamistavoitteet (Core Competencies milestones) tarjoavat yksiselitteistä, jäsenneltyä tietoa, joka voi ohjata opetussuunnitelmaa ja tehostaa harjoittelijoiden ja apulaislääkärien arviointia. Käyttämällä virstanpylväistä saatuja tietoja GME-ohjelmat voivat paikantaa mahdolliset lääketieteen harjoittelun vaikeusalueet ja vahvistaa näitä alueita koskevaa materiaalia koulutustasolla. Harjoittelijoiden kyky saavuttaa nämä virstanpylväät voidaan jäljittää heidän ACGME:n ydinosaamisalueiden koulutukseensa. Tällä tavoin ACGME:n ydinosaamisen virstanpylväät mittaavat muutakin kuin vain apulaislääkärin ja apulaisopiskelijan suoritusta; ne arvioivat lääkärikoulutuksen ja -opetuksen laatua kokonaisuutena.
Lue lisää kuudesta ACGME:n ydinosaamisen virstanpylväästä:
- AcGME:n ydinosaamisen virstanpylvääseen tutustuminen (1. osa 7:stä)
- AcGME:n ydinosaamisen virstanpylväät: Patient Care and Procedural Skills (Part 3 of 7)
- Exploring the ACGME Core Competencies: Systems-Based Practice (Part 4 of 7)
- Exploring the ACGME Core Competencies: Medical Knowledge (Part 5 of 7)
- Exploring the ACGME Core Competencies: Interpersonal and Communication Skills (Part 6 of 7)