Tutkijat uskovat tunnistaneensa aivotoiminnan mallin, joka ennustaa unien aikana koettua vihaa.
Jos he ovat oikeassa, tämä saattaa auttaa selittämään painajaisten emotionaalisen sisällön neuraalisen perustan, sillä painajaiset liittyvät mielenterveys- ja unihäiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen ja unettomuuteen.
Vaikka ihmiset kokevat tunteita sekä hereillä ollessaan että unessa, unien affektiivisen komponentin taustalla olevia aivomekanismeja on tutkittu vain vähän.
Tuoreessa tutkimuksessa Pilleriin Sikka ja kollegat Turun yliopistosta Suomessa, Skövden yliopistosta Ruotsissa ja Cambridgen yliopistosta Isossa-Britanniassa löysivät yhteisen tunnemekanismin näiden kahden tajunnantilan välillä.
Tutkijat saivat sähköenkefalografiatallenteita 17 terveeltä henkilöltä kahden erillisen yön aikana unilaboratoriossa.
Sen jälkeen kun osallistujat olivat saavuttaneet REM-unen (rapid eye movement, nopeat silmänliikkeet) – eli pisteen, jossa unet ovat eläväisimpiä – heidät herätettiin ja heitä pyydettiin kuvailemaan uniaan ja arvioimaan kokemiaan tunteita.
Havaittiin, että ne, jotka osoittivat suurempaa alfakaistan aivotoimintaa oikealla etuaivokuorella verrattuna vasempaan, sekä iltaheräämisen että REM-unen aikana, kokivat enemmän vihaa unissa.
Tämä neuraalinen tunnusmerkki – jota kutsutaan frontaaliseksi alfa-asymmetriaksi (FAA) – on yhdistetty vihaan ja itsesäätelyyn heräämisen aikana.
”Osoitamme, että henkilöt, joilla on suurempi FAA (eli suurempi oikeanpuoleinen alfavoima) silmien nopean liikkeen (REM) unen aikana ja iltaheräämisen aikana, kokevat enemmän vihaa unissa”, tutkijat kirjoittavat JNeurosci-lehdessä julkaistussa artikkelissa.
”FAA voi näin ollen heijastaa kykyä säädellä tunteita paitsi valveillaolon myös unen aikana.”
Tutkimuksessa oli rajoituksia – erityisesti se, että se toteutettiin laboratorio-olosuhteissa – mutta tutkijat esittävät, että heidän havaintonsa ”antavat tukea teorioille, joiden mukaan uneksiminen on realistinen simulaatio valveillaolosta”.
He kuitenkin korostavat, että pelkästään tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista sanoa, tukeeko univihaan liittyvä erityinen hermostollinen aktivaatio tiettyä toimintoa, kuten uhkaavien tilanteiden tai negatiivisten tunnetilojen kokemista, jotta niitä voitaisiin käsitellä paremmin valveillaolossa.