Oletko koskaan menettänyt ajatuksenjuoksuasi? Tunnetko itsesi usein hajamieliseksi tai unohdetuksi? Tuoreen tutkimuksen mukaan sinulla saattaa olla aivojen pienten verisuonten sairauden eli ”hiljaisen aivohalvauksen” varhaisia oireita.
Tutkijat havaitsivat, että ne, joilla oli aivojen valkean aineen vaurioita, joita ”hiljaiset aivohalvaukset” aiheuttivat, raportoivat huonosta tarkkaavaisuudesta ja siitä, että he olivat hajamielisempiä useammin jokapäiväisissä toiminnoissa, Neurobiology of Aging -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan.
Havainnoista huolimatta lähes puolet ihmisistä, joilla tunnistettiin valkean aineen vaurioita, saivat normaaliarvojen rajoissa laboratoriossa tehdyissä tarkkaavaisuutta ja toimeenpanotoimintoja koskevissa arvioinneissa (eli kykyä suunnitella, pysyä organisoituna ja ylläpitää keskittymistä tehtävien aikana).
”Tuloksemme viittaavat siihen, että monissa tapauksissa ihmisillä, jotka olivat suuremmassa riskissä sairastua hiljaiseen aivohalvaukseen ja jotka saivat aivohalvauksen, näkyi huomionarvoista eroa kyvyssä pysyä keskittyneenä jo ennen kuin oireet tulivat havaittaviksi neuropsykologisen testin avulla”, sanoo Ayan Dey, joka on paperin johtava tekijä. ””Jos henkilö tuntee, että näin voi olla, huoli on syytä tuoda lääkärin puheille, etenkin jos henkilöllä on jokin terveydentila tai elämäntapa, joka asettaa hänet suurempaan aivohalvauksen tai sydänsairauden riskiin.”
Aivojen pienten verisuonten sairaus on yksi yleisimmistä ikääntymisen aiheuttamista neurologisista sairauksista. Tällainen aivohalvaus ja muutokset aivojen verenkierrossa ovat yhteydessä dementian kehittymiseen.
Aivohalvauksia nimitetään ”äänettömiksi”, koska niihin ei liity välittömiä tai pysyviä seurauksia, kuten esimerkiksi puheen menetystä tai halvaantumista.
Silminnällisten oireiden puuttumisesta huolimatta nämä ”hiljaiset aivohalvaukset” vaurioittavat aivojen valkeaa ainetta ajan myötä, mikä voi aiheuttaa ongelmia muistin ja kognitiivisten toimintojen kanssa.
Dey sanoo, että tämä tila löydetään yleensä vasta magneettikuvauksen avulla tai kun vauriot ovat pahentuneet.
”Alzheimerin tautiin ei ole tehokkaita hoitoja, mutta aivojen verisuonimuutoksia voidaan ehkäistä tai vähentää tupakoinnin lopettamisella, liikunnalla, ruokavaliolla ja stressinhallinnalla sekä pitämällä verenpaine-, diabetes- ja kolesteroliarvot kurissa”, sanoo tohtorikoulutettava. Brian Levine, artikkelin vanhempi kirjoittaja ”Oikealla diagnoosilla nämä interventiot ja elämäntapamuutokset antavat kognitiivisen heikkenemisen riskissä oleville iäkkäille aikuisille vaihtoehtoja aivojen terveyden ylläpitämiseksi.”
Tutkimuksessa tarkasteltiin tuloksia 54:ltä 55-80-vuotiaalta aikuiselta, joilla oli myös yksi aivohalvauksen riskitekijä – kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja uniapnea.
Osallistujien aivot skannattiin magneettikuvauksella, ja tutkijat analysoivat funktionaalista aivokuvantamista ja aivojen sähköistä toimintaa tarkastellakseen aivoverkkojen eri toimintoja.
Tutkimuksen jälkeen tutkijat pyrkivät selvittämään, miksi jotkut ihmiset suoriutuvat paremmin kognitiivisista testeistä valkean aineen vaurioista huolimatta.
”Jäljelle jää kysymys siitä, onko aivojen muutosten voittaminen luontaista kykyä joillakin ihmisillä, vai voiko tämä olla jotakin, joka voidaan rakentaa ajan mittaan”
, Dey sanoi. ”Jos se on jotain, jota voidaan kehittää, voimmeko sitä treenata?”