Akaalaiset (muinaiskreikka: Αχαίϝοι, Akhaíí(w)oi) ovat ensimmäinen helleeninen väestö, jota seurasivat joonialaiset ja aeolaiset, jotka tunkeutuivat Kreikkaan 2. vuosituhannella eaa. ja onnistuivat lopullisesti hegemonisoimaan esihellenistiset kansat (joita useimmat kutsuvat nimellä pelasgialaiset). Heitä kutsutaan myös argiveiksi, Argoksen kaupungista, tai danaaneiksi eli ”Danausin pojiksi”, siis ”länsimaalaisiksi”, vastakohtana itäisille troijalaisille.
Yritykset vapauttaa akaalaiset ”mytologisesta” asemastaan ja tuoda heidät lähemmäs mykeneläisten historiallista todellisuutta arkeologisten löydösten perusteella eivät toistaiseksi ole onnistuneet. Homeroksen runot välittävät vääristyneen ja mielikuvituksellisen kuvan akaalaisesta maailmasta siinä määrin, että ne eivät ole todellinen ”muisto” tuosta sivilisaatiosta, vaan eräänlainen sulautuma mykeneläisen menneisyyden elementeistä (jotka ovat väistämättä muuttuneet myyttisiksi) ja muista runoilijoiden aikalaisyhteiskunnasta peräisin olevista elementeistä (protogeometriset ja geometriset elementit).
Iliasissa nimitys ”akaalaiset” viittaa kreikkalaisiin kansainryhmiin, jotka ovat osallistuneet Troijan sotaan. Homeros käyttää akaalaisia ja danaalaisia synonyymeinä, kun taas näyttäisi siltä, että argiveilla viitataan vain Peloponnesoksen tai Manner-Kreikan asukkaisiin, mutta se on melkein synonyymi, kun taas hän käyttää termiä helleenit vain Pohjois-Kreikan asukkaista. Historiallisina aikoina Etelä-Tessaliassa sijaitsevan Akaian Phthiotidan ja Akaian Aegialan asukkaita, jotka vastaavat samannimistä Akaiaksi kutsuttua aluetta ja osaa Arkadiasta, on kutsuttu akaalaisiksi.
Mitä tulee tämän kansan tunkeutumiseen Kreikan alueelle, yleisesti uskotaan, että nämä indoeurooppalaista alkuperää olevat ihmiset valtasivat Peloponnesoksen Balkanin kautta noin 1500 eaa., mikä osuu yksiin minolaisen aikakauden lopun kanssa. Akaalaiset saattoivat siis olla minolaisten antautumisen perimmäinen syy. Tämä vahva ja sivistynyt kulttuuri vaikutti kuitenkin akealaisiin valloittajiin, ja näiden kahden kansan kohtaamisesta syntyi kukoistava mykeneläinen sivilisaatio. Akaalaiset levittäytyivät moniin muihin Peloponnesoksen osiin, Kreikkaa ympäröiville saarille ja muualle maahan. On selvästi väärin sanoa, että akaalaiset ja mykeneläiset ovat yksi ja sama asia.
Akaalaisten rooli itäisen Välimeren poliittisessa shakkilaudassa oli varmasti perustavanlaatuisen tärkeä. Heidät mainitaan heettiläisissä asiakirjoissa, joissa heitä kutsutaan nimellä Ahhiyawa, ja egyptiläisissä (Ekwesh) asiakirjoissa 2. vuosituhannen jälkipuoliskolla eaa. Noin vuonna 1450 eaa. akhaialaiset onnistuivat sotaretkien ja merirosvousrikosten avulla kukistamaan minolaisen sivilisaation Kreetalla. Lisäksi akaalaiset levittäytyivät eteläisille Kykladille, Rodokselle, Kyprokselle ja Vähän-Aasian rannikolle. He tekivät 1300-luvulla eaa. tiensä Mustallemerelle sotaretkellä Troijan kaupunkia vastaan.
Mykeneläisten rappio näyttää alkaneen Troijan sodasta vuonna 1200 eaa. Noin vuosisataa myöhemmin tapahtuva dorilainen invaasio antoi armoniskun.