Quick Take
Facebookissa leviävässä otsikossa väitetään, että rokotetta ei ”tarvita” COVID-19:tä vastaan, koska ”parannuskeinoa on jo olemassa”. Mutta oletettu ”parannuskeino” on teksasilaisen lääkärin mainostama astmalääke, jota ei ole vielä osoitettu kliinisissä tutkimuksissa tehokkaaksi COVID-19:n hoidoksi – vaikka tutkijat tutkivatkin sen tehoa.
Täydellinen tarina
Videohaastattelussa, joka jaettiin sosiaalisessa mediassa heinäkuun alussa, teksasilaislääkäri lupasi ”hopealuotia” ja ”parannuskeinoa” COVID-19:tä vastaan.
Tohtori Richard Bartlett väitti, että vastaus on jo olemassa oleva astmalääke – inhaloitava budesonidi, kortikosteroidi – jonka menestys hänen mukaansa mitätöi rokotteen tarpeen. Video on kerännyt 4 miljoonaa katselukertaa YouTubessa, ja sen väitteet ovat siirtyneet muuallekin. Esimerkiksi Facebookissa lähes 40 000 kertaa jaetussa otsikossa väitetään, että ”COVID-19:een ei tarvita rokotetta, parannuskeinoa on jo olemassa”
Mutta asiantuntijat sanovat, että lääkettä ei ole vielä osoitettu tehokkaaksi COVID-19:n hoidoksi, ja vaikka se olisikin hyödyllinen, se ei poista tarvetta rokotteelle tautia aiheuttavaa uutta koronavirusta vastaan – mikä auttaisi ehkäisemään sairastumista ylipäätään. Maailman terveysjärjestö toteaa myös, että ”tällä hetkellä ei ole olemassa lisensoitua lääkettä COVID-19:n parantamiseksi.”
Bartlett, yleislääkäri, joka aloitti lyhytaikaisen ehdokkuuden kongressiin republikaaneina vuonna 2019, sanoi konservatiivisessa keskusteluohjelmassa ”America Can We Talk?” antamassaan haastattelussa käyttävänsä budesonidin annosteluun sumutuskonetta. Hän sanoi käyttävänsä myös sinkkiä ja klaritromysiiniä, antibioottia.
”Minun hopealuotini on inhaloitava budesonidi”, hän sanoi. ”Se toimii. Sata prosenttia potilaistani on elossa.” Hän sanoi, että potilaat ”kertovat minulle: ’Tuntuu paremmalta ensimmäisen hoidon aikana’, ja niin heidän rintakipunsa häviää, heidän hengenahdistuksensa häviää, heidän kuumeensa laskee.”
Kuvaillessaan erään potilaan menestystä hän kutsuu hoitoa ”parannukseksi”.”
Mona Bafadhel, Oxfordin yliopiston hengityslääketieteen apulaisprofessori, kertoi meille sähköpostitse, että ”ei ole mitään näyttöä siitä, että inhaloitava budesonidi tai mitkään inhaloitavat steroidit (ICS) olisivat parannuskeino COVIDiin”. (Korostus on hänen.)
Bafadhel tekee parhaillaan satunnaistettua kontrolloitua kliinistä tutkimusta, jossa tutkitaan inhaloitavan budesonidin käyttöä potilaiden hoidossa, joilla on varhainen COVID-19-infektio.
”Jos ICS osoittautuisi menestyksekkääksi hoitokeinoksi, se EI merkitsisi sitä, ettemme tarvitsisi rokotetta”
(Päivitys 10.2.2021): Bafadhelin tutkimuksen julkaisemattomat tulokset, jotka on julkaistu preprint-palvelimella medRxiv, viittaavat siihen, että inhaloitavan budesonidin antaminen pian oireiden ilmaantumisen jälkeen voi vähentää kiireellisen hoidon tai sairaalahoidon tarvetta ja lyhentää toipumisaikaa.)
Dr. Mitchell Grayson, lastenlääketieteen professori ja Ohio State University College of Medicinein Nationwide Children’s Hospitalin allergia- ja immunologian osaston päällikkö, sanoi myös puhelinhaastattelussa, että ”tuomaristo ei vielä tiedä”, auttaako inhaloitava kortikosteroidi COVID-19:n hoidossa. Grayson arvioi lyhyesti American Academy of Allergy, Asthma & Immunology -järjestölle asiasta saatavilla olevan todistusaineiston puutetta.
”En näe mitään vahvoja signaaleja, jotka saisivat minut uskomaan, että inhaloitavat steroidit olisivat huomattavan parempia”, hän sanoi, mutta kliininen tutkimus on ainoa tapa saada lopullisempi tieto.
Grayson sanoi, että yksi mahdollisuus on, että steroidi voisi auttaa hillitsemään immuunijärjestelmän ylireaktiota tautiin, koska tämä ylireagointi voi johtaa siihen, että ihmiset sairastuvat vakavasti.
Bartlett perusti hiljattain verkkosivuston ”covidsilverbullet.com”, jossa hän on julkaissut tapaustutkimuksen inhaloitavasta budesonidista, jossa on mukana kaksi potilasta, joita on hoidettu telelääketieteen avulla. Potilailla – 63-vuotiaalla naisella ja 38-vuotiaalla miehellä – on molemmilla raportoitu olevan jo olemassa olevia sairauksia, ja he käyttävät myös muita lääkkeitä.
”Tapaustutkimuksesta on hyvin vaikea tehdä minkäänlaista päätä tai häntää”, Grayson sanoi.
RecovERY-ryhmän Isossa-Britanniassa tekemässä laajassa satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että 22,9 prosenttia COVID-19-potilaista, joille annettiin deksametasonia – toista steroidia – suun kautta tai suonensisäisesti, kuoli 28 päivän kuluessa, kun taas tavanomaista hoitoa saaneista potilaista 25,7 prosenttia. Se oli tehokkainta invasiivista mekaanista ventilaatiota saavien potilaiden keskuudessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vain sairaalahoitopotilaita eikä siinä tarkasteltu inhaloitavia steroideja. Siinä ei myöskään havaittu hyötyä niille, jotka eivät saaneet hengitystukea.
The Lancet Respiratory Medicine -lehden 30. heinäkuuta julkaistussa kommentissa Bafadhel ja Dan Nicolau, lääkäri ja matemaatikko Queenslandin teknillisestä yliopistosta Australiasta, esittävät hypoteesin, jonka mukaan inhaloitavat kortikosteroidit ”voisivat olla terapeuttinen interventio COVID-19:n hoidossa useista syistä.”
”Ehdotamme, että ICS:llä voisi olla kaksoisrooli: ensinnäkin se vähentäisi tulehdusreaktiota, joka vaikuttaa vähemmistöön COVID-19-potilaista, ja toiseksi se estäisi suoraan viruksen replikaatiota”, he toteavat. Myöhemmin he lisäävät: ”Sitä, suojaako ICS:n käyttö COVID-19:ltä, ei vielä tiedetä, mutta tämän hypoteesin hylkääminen hölynpölynä on ennenaikaista.”
Bafadehlin tutkimuksen lisäksi on useita muita kliinisiä tutkimuksia, joissa tutkitaan myös inhaloitavia kortikosteroideja ja COVID-19:tä.
Mutta viraalivideossa Bartlett epäilevästi esittää, että lääkettä käytetään jo niin laajalti, että COVID-19-kuolemantapaukset pysyvät alhaisina Taiwanissa, Japanissa, Singaporessa ja Islannissa. ”He tekevät samaa kuin minä … inhaloitavaa steroidia”, hän väittää.
WHO sanoi FactCheck.orgille toimittamassaan lausunnossa, että ”ei ole todisteita, jotka viittaisivat siihen, että inhaloitava kortikosteroidi olisi vähentänyt tapauskuolleisuutta Taiwanissa, Japanissa, Singaporessa ja Islannissa”.”
Taiwan, jossa on lähes 24 miljoonaa asukasta, on raportoinut vain 475 COVID-19-tapausta ja seitsemän kuolemantapausta – mutta se ei johdu inhaloitavasta steroidista, sanoo Tsung-Mei Cheng, Princetonin yliopiston terveyspolitiikan tutkimusanalyytikko, joka on kirjoittanut Taiwanin terveydenhuoltojärjestelmästä ja seuraa tiiviisti maan COVID-19-vastetta.
Cheng sanoi puhelinhaastattelussa, että hän ei ole ”koskaan” kuullut, että tällainen hoito olisi vastuussa vähäisistä kuolemantapauksista. Sen sijaan hän sanoi, että maa valmistautui tällaiseen kriisiin SARS-epidemian jälkeen 2000-luvun alussa. Hänen mukaansa maan johto (mukaan lukien keskitetty johtamisjärjestelmä), kansallinen politiikka ja ”hyvin, hyvin tiukat, tehokkaat karanteeni- ja kontaktien jäljittämisprotokollat” auttoivat estämään taudin leviämisen maassa.
WHO:n lausunnossa sanottiin myös, että ”tässä on vain vähän tietoa inhaloitavien steroidien mahdollisista vaikutuksista eikä ole mitään näyttöä siitä, että tämän antotavan käyttäminen parantaisi potilaiden hoitotuloksia”. (Korostus on heidän.)
”Saatavilla olevat todisteet satunnaistetuista kliinisistä tutkimuksista, kuten RECOVERY, viittaavat siihen, että systeemiset kortikosteroidit” – eli suun kautta tai pistoksena otetut kortikosteroidit – ”tuottavat hyötyjä kuolleisuuden vähentämisessä vakavasti ja kriittisesti sairailla potilailla, jotka tarvitsevat hengityksen tukemista”, siinä todettiin. ”Lisäksi tiedot osoittavat, että systeemisistä kortikosteroideista ei ollut hyötyä potilailla, jotka eivät tarvinneet lisähappea.”
Tohtori Amesh Adalja, Johns Hopkinsin yliopiston terveysturvakeskuksen vanhempi tutkija, joka tutkii tartuntatauteja, sanoi myös sähköpostitse, että ”tässä ei ole mitään lopullista näyttöä, joka tukisi hengitettävien kortikosteroidien, kuten budesonidin, käyttöä COVID-19:n hoidossa”. Vaikka on biologista uskottavuutta, että tällaisella hoidolla voisi olla hyödyllistä merkitystä, se voidaan määrittää vain asianmukaisessa kliinisessä tutkimuksessa.”
Adalja varoitti, että ”kun on kyse COVID19:n steroidihoidoista, on tärkeää ymmärtää, että, kuten systeemisen steroidihoidon kohdalla osoitettiin, on olemassa sopiva ja sopimaton aika niiden antamiselle”. Hän sanoi myös, että ”inhaloitavat kortikosteroidit eivät ole hyvänlaatuisia, ja niillä on monia haittavaikutuksia, jotka vaihtelevat osteoporoosista siihen, että ne tekevät alttiimmaksi bakteeriperäiselle keuhkokuumeelle, joten en suosittele tällaisten hoitojen käyttöä COVID19:n hoidossa kliinisten tutkimusten tai tutkimussuunnitelmien ulkopuolella (vaikkakin niiden, joille niitä on määrätty muista syistä, tulisi jatkaa niiden käyttöä).”
Konservatiiviselle One America News Network -kanavalle antamassaan myöhemmässä haastattelussa Bartlett sanoi, että San Antonionon eteläpuolella Teksasissa sijaitseva sairaala – Frio Regional Hospital – ”tyhjensi” teho-osastonsa COVID-19-potilaista käyttämällä inhaloitavaa budesonidia.
Sairaalan toimitusjohtaja John Hughson kertoi FactCheck.orgin puhelinhaastattelussa, että sairaala, jonka kapasiteetti on tavallisesti 25 vuodepaikkaa, käytti inhaloitua budesonidia kolmeen potilaaseen teho-osastoksi muutetussa huoneessa – ja että heidän vointinsa parani useita päiviä myöhemmin ja heidät kotiutettiin. Hän sanoi uskovansa, että inhaloitava budesonidi voi olla tehokas joillekin potilaille ja että vaikka jotkut sairaalan lääkärit käyttävät sitä, toiset eivät ole ottaneet sitä käyttöön.
Hughson huomautti, että ”kyseessä on hyvin, hyvin pieni otos, ja kaikki nuo potilaat saivat korkeavirtaista happea.”
”On lääkärin harkinnasta ja lääketieteellisestä arvostelukyvystä kiinni … aloittavatko he hoidon ollenkaan”, hän sanoi. ”Sanoisin myös, että se ei ole ainoa hoitomuoto, jota käytämme.”
”En sanoisi, että tämä on tarkoitettu jokaiselle potilaalle, se ei ole taikaparannus kaikkeen, eikä se estä kaikkia sairastumasta tautiin”, hän lisäsi.”
Tältä osin Bartlett ehdotti – aiemmassa haastattelussaan – myös, että rokotetta ei tarvita, jos hengitettävää budesonidia käytetään laajasti. Esimerkiksi esiteltyään perusteettoman väitteen Taiwanin laajasta steroidin käytöstä hän sanoo: ”Taiwan, 24 miljoonaa ihmistä, ei tarvitse odottaa rokotetta – heillä ei ole sellaista ongelmaa, jota varten pitäisi rokottaa 24 miljoonaa ihmistä”.”
Adalja kuitenkin sanoi, että ”mikään hoito ei poista rokotteen tarvetta – rokote on ainoa keino poistaa tämä virus uhkana ihmisten terveydelle.”
Ja Cheng, joka kertoi puhuneensa hiljattain sekä Taiwanin entisen että nykyisen terveysministerin kanssa, torjui väitteen, että maa ei tarvitsisi rokotetta. Hän sanoi, että Taiwan käyttää paljon resursseja rokotteen kehittämiseen ja neuvottelee rokotevalmistajien kanssa varmistaakseen, että kun rokote on valmis, maa voi hankkia riittävästi annoksia suojellakseen aluksi terveydenhuollon työntekijöitä – ja sen jälkeen muuta väestöä.
Toimittajan huomautus: FactCheck.org on yksi monista järjestöistä, jotka työskentelevät yhdessä Facebookin kanssa sosiaalisessa mediassa jaetun vääränlaisen tiedon kumoamiseksi. Aiemmat juttumme löytyvät täältä.
Lähteet
Adalja, Amesh. Vanhempi tutkija, Johns Hopkinsin yliopiston terveysturvakeskus. Sähköposti FactCheck.orgille. 29.7.2020.
Barnes, Peter. Lääketieteen professori, National Heart and Lung Institute Lontoossa. Sähköposti FactCheck.orgille. 28.7.2020.
Bafadhel, Mona. Hengityslääketieteen apulaisprofessori, Oxfordin yliopisto. Sähköposti FactCheck.orgille. 29 Jul 2020.
Bafadhel, Mona ja Dan V. Nicolau. ”Inhaled corticosteroids in virus pandemics: a treatment for COVID-19?”. The Lancet Respiratory Medicine. 30 Jul 2020.
”Budesonide and COVID-19.” American Academy of Allergy, Asthma & Immunology. 19 Jul 2020.
”Budesonide (inhalaatioreitti).” Mayo Clinic. 1 Jul 2020.
Cheng, Tsung-Mei. Terveyspolitiikan tutkimusanalyytikko, Princetonin yliopisto. Puhelinhaastattelu FactCheck.orgille. 4.8.2020.
”COVID-19 Dashboard”. Center for Systems Science and Engineering, Johns Hopkinsin yliopisto. Accessed 3 Aug 2020.
Edgin, Alana. ”Odessan mies luopuu kongressiehdokkuudesta toisen ’samanhenkisen’ ehdokkaan takia.” GoSanAngelo.com. 27.9.2019.
Grayson, Mitchell. Lastentautien professori ja allergia- ja immunologian osaston johtaja, Nationwide Children’s Hospital at Ohio State University College of Medicine. Puhelinhaastattelu FactCheck.orgille. 30.7.2020.
Hughson, John. Toimitusjohtaja, Frion alueellinen sairaala. Puhelinhaastattelu FactCheck.orgille. 4.8.2020.
”Mythbusters”. Maailman terveysjärjestö. Accessed 3 Aug 2020.
RECOVERY Collaborative Group. ”Deksametasoni sairaalahoidossa olevilla potilailla, joilla on Covid-19 – Alustava raportti.” New England Journal of Medicine. 17.7.2020.
World Health Organization. Sähköpostilausunto FactCheck.orgille. 31.7.2020.