Baijerin Isabeau faktaa lapsille

Baijerin Isabeau

17.7.1385 – 22.10.1422

23.8.1389, Notre-Dame-kaupunki

c. 1370

24. syyskuuta 1435 (64-65-vuotiaana)
Pariisi

Basilica of St Denis

Puoliso

Ranskan Kaarle VI:n puoliso

Wittelsbach

Stephen III, Baijerin herttua

Taddea Visconti

uskonto

roomalaiskatolilaisuus

Isabeau Baijerin (tai Isabelle; myös Elisabeth Baijerin-Ingolstadtin Elisabeth; n. 1370 – 24. syyskuuta 1435) syntyi Wittelsbachin sukuun Baijeri-Ingolstadtin herttua Stefan III:n ja Milanon Taddea Viscontin vanhimpana tyttärenä. Hänestä tuli Ranskan kuningatar, kun hän avioitui kuningas Kaarle VI:n kanssa vuonna 1385. 15- tai 16-vuotiaana Isabeau lähetettiin Ranskaan nuoren Ranskan kuninkaan suostumuksella; pari meni naimisiin kolme päivää ensitapaamisensa jälkeen.

Isabeaun kunniaksi järjestettiin vuonna 1389 ylenpalttinen kruunajaisseremonia ja sisääntulo Pariisiin. Vuonna 1392 Kaarle kärsi ensimmäisestä kohtauksesta, josta tuli elinikäinen ja etenevä mielisairaus, joka johti ajoittaiseen vetäytymiseen hallituksesta. Kohtauksia ilmeni yhä useammin, ja hovi oli sekä poliittisten ryhmittymien jakama että sosiaalisten ylellisyyksien vallassa.

Vuonna 1393 eräälle Isabeaun palvelijattarelle järjestetty naamiaiset – tapahtuma, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Bal des Ardents – päättyi katastrofiin, jossa kuningas melkein paloi kuoliaaksi. Vaikka kuningas vaati Isabeaun poistamista läsnäolostaan sairautensa aikana, hän antoi Isabeaun johdonmukaisesti toimia puolestaan. Näin hänestä tuli Ranskan Dauphinin (tulevan perillisen) regentti ja hän istui regenttineuvostossa, mikä antoi hänelle paljon enemmän valtaa kuin keskiaikaiselle kuningattarelle oli tavallista.

Maininta ja perintö

Historiantutkijat hylkäsivät Isabeaun aikoinaan mielettömänä, heikkona ja päättämättömänä johtajana. Nykyaikaiset historioitsijat näkevät nyt, että hän otti aikansa kuningattareksi epätavallisen aktiivisen johtajan roolin, joka oli pakotettu ottamaan vastuuta Kaarlen sairauden välittömänä seurauksena. Hänen arvostelijansa hyväksyivät vääristyneet tulkinnat hänen roolistaan neuvotteluissa Englannin kanssa, jotka johtivat Troyesin sopimukseen, ja huhuissa, jotka koskivat hänen ja Orléansin aviollista uskottomuutta. Gibbons kirjoittaa, että kuningattaren velvollisuutena oli varmistaa kruununperimys ja huolehtia miehestään; historioitsijat kuvasivat Isabeaun epäonnistuneen molemmissa, ja häntä alettiin pitää yhtenä historian suurista roistoista.

Gibbons jatkaa, että jopa hänen fyysisestä ulkonäöstään ei ole varmuutta; kuvaukset hänestä vaihtelevat sen mukaan, haluttiinko hänet esittää hyvänä vai pahana. Hän oli hyvin epäsuosittu, ja maa oli häviämässä satavuotista sotaa tänä aikana. Isabeau nähtiin yleisesti tuhlaavana ja vastuuttomana naistenmiehenä. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa historioitsijat tarkastelivat uudelleen hänen elinaikanaan laadittuja laajoja kronikoita ja totesivat, että monet hänen maineensa osatekijät olivat ansaitsemattomia ja johtuivat ryhmittymisistä ja propagandasta.

Kuninkaan sairauden puhkeamisen jälkeen yleinen uskomus oli, että Kaarlen psyykkinen sairaus ja kyvyttömyys hallitsijana toimimiseen johtuivat Isabeaun harjoittamasta noitavainosta; jo 1380-luvulla huhut levisivät, että hovissa vallitsi noitavainojen läpikäynti. Vuonna 1397 Orléansin vaimo Valentina Visconti joutui lähtemään Pariisista, koska häntä syytettiin taikuudesta. ”Hullun kuninkaan” hovi houkutteli taikureita, jotka lupasivat parannuskeinoja ja joita eri ryhmittymät käyttivät usein poliittisina välineinä. Kaarlen noitumisesta syytetyistä henkilöistä laadittiin luetteloita, joihin sekä Isabeau että Orléans kuuluivat.

Kuvia lapsille

• 

  Miniatyyri, joka esittää kuningas Kaarle VI:ta metsällä. Kuningatar Isabeau ja hänen seurueensa ratsastavat kinkereillä. Enguerrand de Monstrelet’n Chroniquesta.

• 

  Kaarle VI hyökkäsi ritareittensa kimppuun ensimmäisessä sairauskohtauksessaan vuonna 1392, kuvattu miniatyyrissä Froissartin kronikasta.

• 

  Bal des Ardents pienoiskuvassa Froissartin kronikoista: Kaarle VI kyyristelee Berryn herttuattaren hameen alla keskivasemmalla, ja palavia tanssijoita keskellä

• 

  Englannin ja Ranskan välisen aselevon allekirjoittaminen. jossa Isabeaun tytär Isabella kihlattiin Englannin Rikhard II:lle

• 

  Johannes Peloton, Burgundin herttua

• 

  Burgundilaiset astuvat Pariisiin, 1418

• 

  Miniatyyri, joka esittää Johanneksen Pelottoman salamurhan, maalannut Rukouskirjojen mestari

• 

  Isabeaun nuorimman pojan, Ranskan Kaarle VII:n, Jean Fouquet’n pienoiskuvassa

• 

  Isabeau ja Kaarle VI Troyesin sopimuksessa

• 

  Valentina Visconti, Orléansin herttuatar joutui lähtemään Pariisista syytettynä noituudesta.

• 

  Miniatyyri, jossa Christine de Pizan antaa kuningatar Isabeaulle kirjan uudenvuodenlahjaksi kuningattaren komerossa daamiensa kanssa.

• 

  Baijerin Isabeaun vuonna 1404 Kaarle VI:lle lahjoittama Kultaisen hevosen pyhäkkö (Goldenes Rössl)

• .

  

  Valois’n Isabellan lahjoitus Englannin Rikhard II:lle

• 

  Ranskalainen Johanna, esitetty 1600-luvun lopun tai 1700-luvun alun piirroksessa, avioitui Johanneksen VI kanssa, Bretagnen herttua

• 

  Valois’n Katariina avioitui Henrikin kanssa… V Englannin kuningas

• 

  Ranskan kuningas Kaarle VII kuvattuna puolivälissäJean Fouquet’n tekemässä 1400-luvun muotokuvassa