Anatomisen esteen rikkoutuminen
Kunnossa oleva iho ja limakalvot ovat elintärkeitä yksilön suojaamiseksi bakteeri-infektioita vastaan. Siirtoa edeltävässä ja siirtoa edeltävässä vaiheessa, joka kestää yleensä noin 30 päivää, anatomisen esteen rikkoutuminen ja neutropenia ovat merkittävimmät tekijät, jotka johtavat infektioherkkyyteen. Iho ja ruuansulatuskanavan limakalvopinnat muodostavat tärkeimmät esteet mikrobien tunkeutumista vastaan. Molemmat näistä pinnoista ovat erilaisten mikro-organismien kolonisoimia.1 Kun pinnat ovat ehjiä, ne pystyvät estämään kolonisaation välittömässä ympäristössä olevilla mahdollisesti patogeenisemmillä organismeilla, erityisesti jos ekologinen tasapaino alkuperäisflooran kanssa säilyy. Esimerkiksi iho on yleensä hydrofobinen ympäristö, jossa on korkea suolapitoisuus ja jossa vain tietyt organismit, kuten stafylokokit, korynebakteerit ja lipofiiliset hiivat, voivat menestyä ja muodostaa ihon normaaliflooran. Hikeen erittyvät antibiootit voivat häiritä tasapainoa ihmisperäisen kasviston välillä, jolloin pinta on alttiimpi eksogeenisten gramnegatiivisten bakteerien kolonisaatiolle. Antibiootit voivat myös aiheuttaa valikoivaa painetta, jolloin resistenttejä organismeja syntyy.2-4 Säteily ja kemoterapia voivat aiheuttaa radikaaleja muutoksia terveeseen ihoon ja aiheuttaa hiustenlähtöä, kuivumista ja hikituotannon vähenemistä. Normaali ihoeste voi rikkoutua neulan pistojen ja verisuonensisäisten katetrien vuoksi, jolloin organismit pääsevät verenkiertoon.
Vaikka verisuonensisäisiä laitteita pidetään nykyään välttämättöminä elinsiirtopotilaiden hoidossa, niihin liittyy lisääntynyt bakteerien esiintyvyys koagulaasinegatiivisilla stafylokokkeilla, jotka usein kolonisoivat katetrien intraluminaalisia tai ekstraluminaalisia pintoja tai näiden laitteiden ulostulokohtaa.5,6,6 Muita mahdollisia intravaskulaarisiin katetreihin liittyviä infektioiden kulkeutumisreittejä ovat katetri/antosarja/Y-liitos suonensisäisen nesteen vaihdon aikana tai kontaminoitunut nesteastia. Infektio katetrin ulkopinnalla, kuten ulostulokohdassa tai tunnelissa, voi aiheuttaa vakavan pehmytkudosinfektion ja johtaa katetriin liittyvään bakteeriperäiseen bakteremiaan tai verenmyrkytykseen7,8. Intraluminaalisen kolonisaation aiheuttavat usein suhteellisen ei-virulentit organismit, kuten koagulaasinegatiiviset stafylokokit, corynebakteerit, Bacillus spp. ja Pseudomonas spp. ja niin edelleen, ja kun nämä infektiot ovat kerran vakiintuneet, niitä voi olla vaikea hoitaa, eikä niitä voida hoitaa ilman katetrin poistoa.9-12
Ruuansulatuskanavassa anaerobiset bakteerit vallitsevat alemmassa ruoansulatuskanavassa ja myös suuontelossa. Näillä bakteereilla on tärkeä rooli terveen kommenssiflooran ylläpitämisessä vastustamalla eksogeenisten bakteerien kolonisaatiota, mikä tunnetaan kolonisaatioresistenssinä.13,14 Kolonisaatioresistenssi voidaan katkaista erilaisilla antibiooteilla, joista monia käytettäisiin kuumeisen jakson hoidossa siirtoa edeltävässä vaiheessa.15-17 Normaalin kommensaaliflooran menetys mahdollistaa eksogeenisten organismien, kuten Candida spp:n, Klebsiella pneumoniaen ja Pseudomonas aeruginosan, asettumisen suolistoon.18 Kolonisaatioresistenssin häiritsemisessä tärkeää on myös mahalaukun esteen katoaminen, jonka aiheuttavat dyspepsian vastapainoksi käytettävät antasidit yhdistettynä liman liialliseen nielemiseen, jota esiintyy mukosiitin yhteydessä. Muuttuneen endogeenisen ja eksogeenisen kasviston potentiaaliset kolonisaatiokohteet ulottuvat näin ollen koko ruuansulatuskanavan pituudelle.19-21 Sytoksisten aineiden, totaalisen säteilytyksen ja GvHD-taudin (graft-versus host-disease) aiheuttama ripuli muuttaa niin ikään suoliston kasviston ekologiaa.22-24
Mukosiitti on limakalvojen estovaurion kliininen ilmenemismuoto, ja sen vaikeusaste vaihtelee suuresti.25 Se aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta ja heikentää huomattavasti potilaiden elämänlaatua.26,27 Limakalvoesteen vaurio ruoansulatuskanavan yläosassa, kuten suuontelossa, altistaa suun viridans-streptokokkien aiheuttamalle infektiolle, kun taas gramnegatiivisten organismien aiheuttamat infektiot ja neutropeeninen enterokoliitti ovat limakalvovaurion ilmentymiä ruoansulatuskanavan alaosassa. Ruoansulatuskanavan on tunnustettu olevan suolistoperäisten organismien, kuten Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae, aiheuttamien infektioiden pääasiallinen lähtöpaikka28,29 . Lisäksi neutropeeninen enterokoliitti tai typhilitis, sytotoksisen hoidon aiheuttama vakava suoliston limakalvovaurion muoto, voi olla sisäänpääsyportti sellaisille organismeille kuin Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa ja Clostridia-lajit.30,31 Lopuksi Candida-kolonisaatioon liittyy tässä yhteydessä paikallinen limakalvovaurio, joka on erillinen riskitekijä invasiiviselle kandidiaasille32-34
.