Bob Hoover, toisen maailmansodan hävittäjälentäjä, joka pakeni sotavankileiriltä ja lensi vapauteen varastamalla saksalaisen lentokoneen ja joka vietti vuosikymmeniä testaamalla lentokoneita, innostamalla katsojia ilmailunäytöksissä ja kouluttamalla sotilaslentäjiä, kuoli 25. lokakuuta sairaalassa Torrancessa, Kalifornia. Hän oli 94-vuotias.
Syy oli sydämen vajaatoiminta, kertoi hänen miniänsä Lynn Hoover.
Herra Hoover, joka oppi lentämään teini-ikäisenä Tennesseessä, kuului maan arvostetuimpiin lentäjiin. Tunnettu toisen maailmansodan aikainen lentäjä kenraali Jimmy Doolittle kutsui Hooveria kerran ”suurimmaksi kepilliseksi mieheksi, joka on koskaan elänyt.”
Vuonna 1947 Hoover oli koelentäjänä lentämässä Chuck Yeagerin rinnalla, kun Yeager rikkoi äänivallin. Hoover opetti Korean sodan aikana ilmavoimien lentäjille syöksypommitusmanöövereitä.
Hän lensi yli 300 erilaista lentokonetta ja tunsi käytännöllisesti katsoen kaikki ilmailun historian merkittävät henkilöt Orville Wrightista Charles Lindberghiin ja Neil Armstrongiin, ensimmäiseen astronauttiin, joka käveli kuussa. Vuosikymmeniä kestäneen stunt-lentäjän uransa aikana Hoover käsitteli konettaan niin sulavasti, että hän pystyi kaatamaan kupin teetä suorittaessaan 360 asteen kierroksen. Yksi hänen taitolentoihinsa käyttämistään lentokoneista, North American Rockwell Shrike Commander 500S, on National Air and Space Museumin Steven F. Udvar-Hazy Centerissä Chantillyssä, Vaasassa.
”Hänellä oli niin intuitiivinen käsitys siitä, miten lentokonetta pitää lentää”, ilma- ja avaruusmuseon intendentti Dorothy S. Cochrane sanoi haastattelussa. ”Hänellä oli häikäisevä kyky olla osa lentokonetta ja tajuta, mikä oli vialla ja miten päästä pois koneesta ja toipua. Hänellä oli kyky paitsi tehdä se itse, myös kommunikoida muille.”
Vielä viime vuonna näyttelijä Harrison Ford kertoi, että Hooverilta saadut opit auttoivat häntä selviytymään vanhaan lentokoneeseensa tehdystä pakkolaskusta kalifornialaiselle golfkentälle.
Toisen maailmansodan aikana Hoover lensi 58 tehtävää armeijan ilmavoimien hävittäjälentäjänä Pohjois-Afrikassa ja eteläisessä Euroopassa ollessaan. 59. lennollaan 9. helmikuuta 1944 hänet ammuttiin alas Etelä-Ranskan rannikon edustalla, ja saksalainen partiovene nouti hänet merestä.
Hän vietti yli vuoden saksalaisella vankileirillä, ennen kuin hän kiipesi amerikkalaistoverinsa kanssa aidan yli ja pakeni läheiseen metsään. Sodan lähestyessä loppuaan saksalaiset siviilit olivat yhteistyökykyisempiä, ja eräs maalaisnainen antoi Hooverille ja hänen toverilleen aseen.
”Hän sanoi, että siitä olisi meille paljon enemmän hyötyä kuin hänelle itselleen, ja hän oli oikeassa”, Hoover kertoi myöhemmin Los Angeles Daily News -lehdelle.
Hän ja hänen ystävänsä törmäsivät kenttään, jossa oli satoja vaurioituneita saksalaisia sotakoneita. Herra Hoover löysi yhden, jossa oli täysi bensatankki.
Kun saksalainen mekaanikko lähestyi, herra Hooverin ystävä osoitti häntä aseella.
”Sanoimme hänelle, että jos hän ei saisi meitä nopeasti ilmaan, tappaisimme hänet”, Hoover muisteli vuosia myöhemmin.
Saksalaisen koneen moottori käynnistyi, mutta Hooverin kaveri kieltäytyi nousemasta koneeseen ja vannoi, ettei koskaan enää lentäisi muulla lentokoneella. Sen sijaan hän otti riskin jalkaisin – ja vuosia myöhemmin hän tapasi herra Hooverin.
Varastetun koneen kylkeen oli maalattu saksalainen risti, ja herra Hoover pelkäsi liittoutuneiden joukkojen hyökkäävän hänen lentäessään Saksan rannikkoa pitkin kohti Alankomaita.
”Minulla ei ollut mitään karttoja tai merikarttoja”, hän sanoi vuonna 2007 Airport Journals -julkaisun haastattelussa. ”Tiesin, että jos kääntyisin länteen ja seuraisin rantaviivaa, olisin turvassa, kun näin tuulimyllyjä.”
Hän laskeutui pellolle, ja hollantilaiset maanviljelijät piirittivät hänet nopeasti haarukoineen. Pian sen jälkeen brittiläisen armeijan kuorma-auto rullasi paikalle, ja herra Hoover vietiin turvaan.
Sankariksi ylistetty Hoover totesi, että vankileirejä vartioitiin löyhästi sodan loppuaikoina. ”Ihmiset saivat sen kuulostamaan suurelta paolta”, hän sanoi, ”mutta vartijat olivat hylänneet meidät.”
Robert Anderson Hoover syntyi 24. tammikuuta 1922 Nashvillessä. Hänen isänsä oli toimistopäällikkö ja kirjanpitäjä.
Herra Hoover alkoi ottaa lentotunteja 15-vuotiaana ja liittyi Tennesseen ilmavoimien kansalliskaartiin 18-vuotiaana.
Toisen maailmansodan jälkeen palvellessaan vastaperustetuissa ilmavoimissa hän oli yksi koelentäjistä, jotka valittiin projektiin, jonka tarkoituksena oli rikkoa äänimuuri uudella Bell X-1 -rakettikäyttöisellä lentokoneella. Kun Yeager onnistui siinä vuonna 1947, Hoover lensi ”takaa-ajokonetta” ja otti ensimmäiset valokuvat Yeagerin ääntä nopeammasta lennosta.
Hoover sai ansioristin, Purppurasydämen ja muita kunniamerkkejä ennen kuin hän erosi armeijasta vuonna 1948. Sen jälkeen hänestä tuli General Motorsin, North American Aviationin ja North American Rockwellin testilentäjä.
Hän asui vuosia Palos Verdes Estatesissa, Kaliforniassa, ja esiintyi lentonäytöksissä eri puolilla maailmaa lentäen keltaisella P-51 Mustangilla tai valko-vihreällä Shrikellään. Moskovassa vuonna 1966 hänet pidätettiin hetkeksi, koska hän päihitti neuvostolentäjät lentäessään venäläisvalmisteisella koneella.
Yksi uskaliaimmista manöövereistään Hoover sammutti lentokoneensa moottorit ja lensi sillä kuin purjelentokoneella pysähtyen äänettömästi kiitotielle.
Vuonna 1989 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen, jossa hänen lentokoneeseensa täytettiin väärää polttoainetta, Hoover keksi uudenlaisen suuttimen, jolla estetään tällaisten virheiden toistuminen.
Hänen 68 vuotta kestänyt vaimonsa, entinen Colleen Humrickhouse, kuoli helmikuussa. Jäljellä on kaksi lasta, Anita Eley Greeleystä, Colosta, ja Robert A. Hoover Jr. El Segundosta, Kaliforniasta, kolme lastenlasta ja kaksi lapsenlasta.
Vuonna 1994 liittovaltion virkamiehet uhkasivat määrätä Hooverille arestikieltoa, koska hän ei läpäissyt lääkärintarkastuksia. Lentämisen ystävien suosionosoitus oli niin suuri, että hänet tutkittiin uudelleen, ja hänen lentolupansa palautettiin. Hän jäi taitolentämisestä eläkkeelle 70-luvun lopulla ja lensi viimeisen lentokoneensa 85-vuotiaana.
Elokuvantekijä Kim Furst sai vuonna 2014 ensi-iltansa Hooverista kertovan dokumenttielokuvan ”Flying the Feathered Edge”. Hoover julkaisi omaelämäkerran ”Forever Flying” vuonna 1996.
Kirjassaan Hoover kirjoitti: ”Helvetti, lentäisin vanhalla Dodge-kuorma-autolla, jos sen kylkeen laitettaisiin siivet.”