Syvällä Etelä-Atlantin syvyyksissä sijaitsevaa Bouvet-saarta kuvaillaan yhdeksi maapallon syrjäisimmistä paikoista, ja lähin maamassoista on Etelämanner. Se on yli 1 700 kilometriä etelämpänä, eikä kukaan ole asuttanut saarta, ja koska kasvit eivät näytä kestävän siellä, on epätodennäköistä, että sinne koskaan kukaan menisi.
Bouvet-saaren pelastusveneen mysteeri
Mutta vuonna 1964 Etelä-Afrikasta saapunut brittiläinen tutkimusretkikunta löysi saaren laguunista hylätyn pelastusveneen, ja veneen vierestä löytyi airoja, puuta, tynnyri ja kuparisäiliö. Veneessä ei näyttänyt olevan mitään tunnistusmerkkejä, joten sitä ei voitu jäljittää mihinkään kansakuntaan tai laivayhtiöön.
Vielä yllättävämpää oli se, että kun kaksi vuotta myöhemmin Bouvetin saarelle oli lähetetty toinen retkikunta, pelastusvene näytti kadonneen yhdessä muiden veneen lähelle jätettyjen esineiden kanssa. Tähän päivään asti ei tiedetä, miten vene sattui olemaan siellä tai mitä siinä olleille ihmisille on voinut tapahtua.
Bouvet-saaren pelastusvene maapallon kylmimmässä maanosassa
Bouvet-saari on maailman syrjäisin asumaton paikka. Se ei ole Etelämanner, mutta Etelämanner on saaren lähin maa ja Bouvet-saari sijaitsee Afrikan kärjen ja maapallon kylmimmän mantereen välissä.
Ei tuollaista paikkaa pidettäisi paikkana, josta löytyisi niitä haaksirikkoutuneita ja ihmisten on myös vaikea löytää niitä sieltä. Vain kaikkein seikkailunhaluisimmat matkailijat olisivat ottaneet riskin vierailla Bouvet’n saarella.
Useimmat nykyaikaiset tutkimusmatkat saarille tehtiin helikopterilla, koska veneellä laskeutuminen Bouvet’n saarelle vaikutti parhaimmissakin olosuhteissa vaikealta ja keskiverto-olosuhteissa mahdottomalta. Noin 90 % saaresta on jäätiköiden peitossa, joiden alla on aktiivinen tulivuori.
Saaren sivut ovat lisäksi lähes kokonaan puhtaita, jäisiä kallioita. Jos joku eksyisi ja juuttuisi Bouvet’n saarelle, hän todennäköisesti viettäisi siellä loppuelämänsä lyhyen ajan ilman ruokaa ja luultavasti ilman vettä, kunhan vain löytyisi jotain, jolla jäätä voisi sulattaa.
Sijainti – loistava paikka säätornille
Sijaintinsa vuoksi säätieteilijät olivat ajatelleet sitä loistavaksi paikaksi säätornin pystyttämiseen. Komentajakapteeniluutnantti Allan Crawford, oli lähetetty saarelle vuonna 1964 tutkimaan uutta maa-aluetta, joka oli syntynyt laavavirran seurauksena kymmenen vuotta ennen retkikuntaa.
Hän oli ryhmänsä kanssa laskeutunut helikopterilla ja tutkinut maisemaa. Crawford löysi laguunin, jossa oli outo piirre hylätyn pelastusveneen muodossa. Hänen havaintonsa osoittivat, että pelastusveneessä ei ollut minkäänlaisia merkintöjä, jotka olisivat osoittaneet, mistä se oli tullut.
Hän ei pystynyt tekemään perusteellista tutkimusta alueesta maaston ankaran luonteen ja aiotun työn vuoksi, vaikka se, mitä hän pystyi etsimään maisemasta, ei kääntynyt muuhun. Hän ei saanut mitään todisteita siitä, olivatko ihmiset oleskelleet saarella vai olivatko he kuolleet saarella.