Kuten änkytys, myös cluttering on sujuvuushäiriö, joskin cluttering on paljon harvinaisempi. Sählääminen sekoitetaan usein änkytykseen, mutta häiriöt eivät ole samoja. (Katso lisätietoja kohdasta ”Änkytys”). Selventääkseni näiden kahden häiriön välistä eroa voidaan todeta, että henkilö, joka änkyttää, tyypillisesti tietää, mitä hän haluaa sanoa, mutta ei tunnu pystyvän muodostamaan sanoja oikein ja sujuvasti artikulaattoreilla. Toisaalta henkilö, joka änkyttää, ei pysty tehokkaasti järjestämään sanoja mielessään tuottamaan sujuvaa puhetta. Näin ollen änkytystä pidetään puhehäiriönä (virheet äänteiden mekaanisessa muodostumisprosessissa), kun taas sähläämistä pidetään kielihäiriönä (virheet niiden ajatusten tuottamisessa, jotka puhuja haluaa jakaa). Molempia häiriöitä hoitaa puhe- ja kielipatologi (SLP).
Häiriköinnille on ominaista nopea tai epäsäännöllinen puhenopeus tai liialliset epäsäännöllisyydet (katkokset) puhevirrassa, jotka tekevät puhujan ymmärtämisen vaikeaksi. Epätasainen rytmi, huono kielioppi ja toisiinsa liittymättömien sanojen käyttö lauseessa ovat muita oireita. Pohjimmiltaan sekavalla puhujalla on vaikeuksia ilmaista ajatuksia, jotka tuotetaan puheena puhe- ja kielivirheiden vuoksi. Änkyttäjällä on vaikeuksia puhua pelkästään puhevirheiden perusteella.
Normaalisti sujuvilla puhujilla voi myös esiintyä sekavaa puhetta, kun he hermostuvat. Oletko koskaan toivonut, että olisit ilmaissut jotakin asiaa selkeämmin tai käyttämällä erilaisia sanoja, ehkä silloin, kun sinun piti puhua suuren yleisön edessä? Hermostuneisuutesi on saattanut ottaa vallan ja vaikuttaa siihen, miten selkeästi ja ytimekkäästi puhuit. Jos sinulle on käynyt näin, olet kokenut, miten sekavalta puhe kuulostaa. Sotkuisuuteen ei kuitenkaan välttämättä liity ”hermostuneisuutta”. Sen sijaan sotkuinen puhuja ei pysty tuottamaan sujuvaa kieltä puheessaan mielialasta tai tunteista riippumatta. Asiaa mutkistaa entisestään se, että sähläämistä voi esiintyä myös änkytyksen yhteydessä, ja sählääminen voi vaikuttaa myös kirjoittamiseen.
Sähläämistä olisi hoidettava, jotta voidaan rajoittaa sen vaikutuksia lapsen koulunkäyntiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sotkuisuus voi aiheuttaa myös emotionaalisia ongelmia, kuten ahdistusta, pelkoa tai välttelyä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen mahdollisuuksiin.