Latinan numĕrus-sanasta peräisin oleva termi numero viittaa määrän ilmaisuun suhteessa sen yksikköön. Se on siis merkki tai merkkien joukko. Yksi (1), kaksi (2), kolme (3), neljä (4), viisi (5), kuusi (6), seitsemän (7), kahdeksan (8), yhdeksän (9) ja nolla (0) ovat luonnollisia lukuja. On kuitenkin huomattava, että jotkut matemaatikot eivät pidä nollaa luonnollisten lukujen joukossa.
Kokonaislukujen joukko koostuu luonnollisista luvuista ja negatiivisista luvuista (-1, -2, -3 jne.). Lukuteoria tuntee muitakin luokitteluja, kuten alkuluvut (luonnollinen luku, jolla on vain kaksi jakajaa: oma itsensä ja yksi) ja rationaaliluvut (jotka voidaan esittää kahden kokonaisluvun, joiden nimittäjä on nollasta poikkeava, osamääränä).
Näiden lisäksi on olemassa monenlaisia muita lukuja. Voimme siis viitata myös niin sanottuihin roomalaisiin numeroihin, jotka ovat muinaisen Rooman aikana luodun numerojärjestelmän mukaisia numeroita ja jotka ovat nimenomaan isoja kirjaimia, jotka edustavat eri määriä.
Siten esimerkiksi V vastaa lukua 5, L vastaa 50:tä, D:llä on arvo 500, M vastaa 1000:aa ja X vastaa 10:tä.
Vaikka emme voi jättää huomiotta niin sanottujen järjestyslukujen olemassaoloa, joita käytetään järjestetyn joukon muodostamiseen, järjestyksen antamiseen tietylle sarjalle. Näin ollen meillä olisi: ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, neljäs…
Viimeisiä vastapainona ovat niin sanotut kardinaaliluvut, joita käytetään periaatteessa laskemiseen. Niitä ovat muun muassa 1, 2, 3, 4…
Kaikkien näiden lukujen lisäksi voidaan puhua myös arabialaisista numeroista, jotka kuuluvat arabialaiseen numerojärjestelmään, tai murtoluvuista, jotka tunnistamme murtoluvuiksi. Esimerkki jälkimmäisestä tapauksesta olisi 2/3.
Tähän kaikkeen on lisättävä se tosiasia, että on olemassa joukko numeroita, joiden katsotaan sisältävän mysteereitä tai jotka liittyvät johonkin hyvin erityiseen elementtiin. Niinpä esimerkiksi 666 yhdistetään Saatanaan, kuten Uuden testamentin maailmanlopusta käy ilmi.
Toisaalta numeron tiedetään viittaavan ihmisten tai asioiden määrään (”Katsojia tuli paljon”), aikakauslehden peräkkäisiin numeroihin (”Lehden seuraavassa numerossa on 150 sivua”) ja esityksen osiin tai näytöksiin (”Klovnin näytös oli hauskin”).
Lotto- tai arpalipusta käytetään myös nimitystä Nummisuutarit: ”Jos minun numeroni arvotaan, ostan uuden auton.”
Loppujen lopuksi Nummisuutarit on Raamatun kirja, joka on osa Vanhaa testamenttia 3. Mooseksen kirjan ja 5. Mooseksen kirjan välissä. Pentateukkiin kuuluva Neljäs Mooseksen kirja on peräisin Moosekselta, ja sen oletetaan kirjoitetun noin vuonna 1300 eKr.