Demokraattinen toiminta (AD), espanjaksi Acción Democrática, aiemmin (1936-41) Kansallinen demokraattinen puolue, sosialidemokraattinen poliittinen puolue Venezuelassa.
Demokraattinen toiminta perustettiin vuosina 1936-37 Kansallisena demokraattisena puolueena aikana, jolloin Venezuelan hallitus oli höllentänyt poliittisten järjestöjen toimintaa sääteleviä lakeja. Vuoden 1937 lopulla diktatuuri oli kuitenkin peläten opposition kasvavan liian vahvaksi tiukentanut poliittista toimintaa. Kun maanpakoon lähetetty vasemmiston antikommunisti Rómulo Betancourt palasi Venezuelaan vuonna 1941, puolue nimettiin uudelleen Demokraattiseksi toiminnaksi, ja Betancourt otti puolueen johtoonsa.
AD tuki sotilasvallankaappausta, jolla presidentti Isaias Medina Angaritan hallitus syöstiin vallasta vuonna 1945, ja nousi sittemmin valtaan siviili- ja sotilasjuntan johdolla saaden demokraattisissa vaaleissa yli 70 prosenttia venezuelalaisten kannatuksesta. Koska AD:n kannatus oli erityisen vahvaa työläisten keskuudessa, se otti käyttöön useita talousuudistuksia, joita konservatiivit vastustivat. Vuonna 1948 Betancourtin vetäydyttyä eläkkeelle seuraajan valinnan mahdollistamiseksi AD:n johtama hallitus kaatui sotilasvallankaappauksella; sitä seurannut sotilasdiktatuuri asetti puolueen lainsuojattomaksi ja tukahdutti sen.
Marcos Pérez Jiménezin diktatuurin kaaduttua vuonna 1958 AD nousi uudelleen esiin, ja siitä tuli maan hallitseva puolue suurimmaksi osaksi seuraavaksi kolmenkymmenen vuoden ajaksi. 1980-luvun lopulla AD oli kuitenkin alkanut menettää suosiotaan, mikä johtui suurelta osin Venezuelan huononevasta taloudellisesta tilanteesta. Puolue kärsi myös sisäisistä erimielisyyksistä, erityisesti vuonna 1988, jolloin kilpailevat ryhmittymät olivat erimielisiä siitä, kenet ehdolle presidentiksi. Vaikka puolueen lopullinen ehdokas Carlos Andrés Pérez valittiin presidentiksi, puolueen sisäiset erimielisyydet jatkoivat kärjistymistään erityisesti sen jälkeen, kun Pérez oli tukenut erästä ryhmää epäonnistuneessa yrityksessä syrjäyttää puolueen johto. Kun maassa oli mellakoita ja väkivaltaisuuksia, jotka johtuivat hallituksen toteuttamista säästötoimista, ja Pérez oli joutunut syytteeseen korruptiosta, Pérez joutui luopumaan puheenjohtajuudesta ennen kautensa päättymistä; puolue kärsi sittemmin äänestäjien tyytymättömyydestä sen politiikkaan ja korruptioon. 1990-luvulla AD heikentyi sisäisten erimielisyyksien vuoksi, mutta se pysyi kuitenkin tärkeänä voimana Venezuelan vaaleissa 2000-luvulle asti.
AD:n puolueorganisaatio on rakenteeltaan hierarkkinen; muodolliset päätökset tekee kansallinen toimeenpaneva komitea, jota johtaa suurta valtaa käyttävä pääsihteeri. Suurimman osan historiastaan AD kannatti valtiojohtoisia kehitysohjelmia nopean talouskehityksen ja laajojen sosiaalihuolto-ohjelmien edistämiseksi. 1980-luvulta alkaen puolue kuitenkin kannatti uusliberalistista talouspolitiikkaa, jossa vaadittiin talouden sääntelyn purkamista ja monien valtionyhtiöiden yksityistämistä, mikä oli syvästi epäsuosittua suurten Venezuelan väestöryhmien keskuudessa. Puolue, jolla on noin miljoona jäsentä, on historiallisesti menestynyt parhaiten maaseudulla.