Madeline Schwartz, Pace University
Abstract
With the rapid increase of adolescent participation in sites such as Facebook, ja identiteetin muodostumisen kriittinen kehitystehtävä murrosiässä, on elintärkeitä kysymyksiä lisätutkimuksille, jotka koskevat sosiaalisten verkostosivustojen käyttöä, minuutta koskevien tunteiden ja persoonallisuuspiirteiden kehittymistä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien nuorten Facebookin käytön suhdetta heidän itsetuntoonsa, narsismin asteeseen ja yksinäisyyden arvioihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin Facebookin tilapäivitystoiminnon käyttöä. Tutkimuksessa esitettiin useita hypoteeseja, jotka koskivat Facebookin käytön/tilapäivitysten käytön ja näiden kolmen konstruktion välisiä korrelaatioita. Lisäksi ehdotettiin hypoteeseja, jotka koskivat itse konstruktioiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin otosta, joka koostui 218:sta Pacen perustutkinto-opiskelijasta. Kun tietoinen suostumus oli saatu, osallistujille annettiin (suoran jakelun kautta) itseraportointimittarit, joilla arvioitiin Facebookin kokonaiskäytön luonnetta, Facebookissa vietettyä aikaa, Facebookin käytön mielekkyyttä, tilapäivitysten tiheyttä ja mielekkyyttä sekä muodostettujen suhteiden määrää. Lisäksi osallistujille annettiin itseraportointimittareita itsetunnosta, narsismista ja yksinäisyydestä. Tuloksemme osoittivat, että itsetunto oli negatiivisessa yhteydessä tilapäivitysten tiheyteen, Facebookin intensiteettiin ja päivitysten intensiteettiin, mikä viittaa siihen, että mitä useammin ihmiset käyvät Facebookissa ja päivittävät tilaansa ja mitä enemmän merkitystä he antavat Facebookille/tilapäivityksille elämässään, sitä alhaisempi on heidän itsetuntonsa. Narsismin osalta havaintomme osoittavat hyvin vähän tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä Facebookin käytön näkökohtiin; yksi havainto kuitenkin osoitti, että narsistisemmilla henkilöillä on taipumus kerätä enemmän Facebook-kavereita kuin vähemmän narsistisilla henkilöillä. Samoin kuin itsetuntoa koskevissa havainnoissa, myös yksinäisyyden ja lähes kaikkien Facebookin käytön osatekijöiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys. Mitä tulee itse konstruktioiden välisiin suhteisiin, havaintomme osoittivat tilastollisesti merkitsevän positiivisen suhteen narsismin ja itsetunnon välillä, tilastollisesti merkitsevän negatiivisen suhteen narsismin ja yksinäisyyden välillä sekä tilastollisesti positiivisen suhteen itsetunnon ja yksinäisyyden välillä. Tämä viittaa psykologisesti terveempään tai ehkä suurpiirteisempään narsismin käsitteellistämiseen ja vahvistaa aiempaa tutkimusta kuulumisen merkityksestä positiivisen itsetunnon kehittymiselle. Tällä tutkimuksella on erilaisia vaikutuksia koulu- ja kliinisen psykologian alan kliinikoille. Tarkemmin sanottuna, kun otetaan huomioon Facebookin käytön jyrkkä lisääntyminen, kliinikkojen on nyt perehdyttävä hyvin asiakkaidensa Facebookin käytön ymmärtämiseen, jotta he saisivat paremman käsityksen laajemmasta sosiaalisesta elämästä ja parisuhdetilanteesta. Heidän on myös ymmärrettävä paremmin nettisuhteiden määrää ja laatua sekä teknisiä näkökohtia, jotta he voivat auttaa asiakkaitaan saavuttamaan parempia tuloksia, kuten korkeamman itsetunnon, vähemmän narsismia ja yksinäisyyttä. Tulostemme perusteella tämä tarkoittaa, että kliinikkojen tulisi hyväksyä Facebookin käyttö luonnollisena osana murrosikäisten sosiaalista kehitystä; he kuitenkin valvovat huolellisesti käyttöä ja ehkäisevät sivustolla vietettyä liiallista aikaa, liiallista itsensä paljastamista ja sivustolle annettua liiallista merkitystä, jotta edistetään terveempää kehitystä.
Aihealue
Sosiaalipsykologia|Kehityspsykologia|Kliininen psykologia
Suositusviittaus
Schwartz, Madeline, ”The usage of Facebook as it relates to narcissism, self-esteem and loneliness” (2010). Pace Universityn ETD-kokoelma. AAI3415681.
https://digitalcommons.pace.edu/dissertations/AAI3415681