Dynaaminen posturografia

• Ilmoitus
• Tukihakemus
• Kuvaus
• Ennaltaehkäisevä hyväksyntä
• Policy
• Procedure Codes
• Selected References
• Policy History

Medical Policy: 02.01.08

Alkuperäinen voimaantulopäivä:

Tarkistettu: Heinäkuu 2020

Tarkistettu: Heinäkuu 2020

Huomautus:

Tämä käytäntö sisältää tietoja, jotka ovat luonteeltaan kliinisiä. Linjaus ei ole lääketieteellinen neuvonta. Wellmark käyttää tämän vakuutuskäytännön sisältämiä tietoja tehdessään päätöksiä siitä, kuuluuko lääketieteellinen hoito Wellmark-jäsenen sairaanhoitoetuusjärjestelyn ehtojen piiriin. Lääkärit ja muut terveydenhuollon tarjoajat ovat vastuussa lääketieteellisestä neuvonnasta ja hoidosta. Jos sinulla on erityisiä terveydenhuollon tarpeita, ota yhteyttä asianmukaiseen terveydenhuollon ammattilaiseen. Jos haluat pyytää esteettömän version tästä asiakirjasta, ota yhteyttä asiakaspalveluun numerossa 800-524-9242.

Ehyvityshakemus:

Hyötyjen määräytyminen perustuu sovellettavaan sopimuskieleen, joka oli voimassa silloin, kun palvelut suoritettiin. Poikkeuksia, rajoituksia tai poikkeuksia voidaan soveltaa. Etuudet voivat vaihdella sopimuskohtaisesti, ja yksittäisen jäsenen edut on tarkistettava. Wellmark määrittää lääketieteellisen tarpeellisuuden vain, jos etuus on olemassa ja jos sopimukseen ei sovelleta poikkeuksia. Tätä lääketieteellistä käytäntöä ei välttämättä sovelleta FEP:hen. Etuudet määräytyvät liittovaltion työntekijäohjelman mukaan.

Tämä Medical Policy -asiakirja kuvaa lääketieteellisen teknologian tilaa asiakirjan laatimishetkellä. Sen jälkeen on saattanut syntyä uutta teknologiaa tai uutta lääketieteellistä kirjallisuutta on julkaistu. Tätä lääketieteellistä toimintaohjetta tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään sitä mukaa kuin tieteellistä ja lääketieteellistä kirjallisuutta tulee saataville.

Kuvaus:

Tasapainohäiriöt ovat yleisiä iäkkäillä aikuisilla, ja ne lisäävät kaatumisriskiä tässä väestöryhmässä ja ovat kuoleman ja työkyvyttömyyden syy tässä väestössä Yhdysvalloissa. Tasapainon ylläpitäminen on monimutkainen fysiologinen prosessi, joka edellyttää vestibulaarisen, visuaalisen ja proprioseptiivisen/somatosensorisen järjestelmän vuorovaikutusta sekä keskeisiä refleksimekanismeja. Tasapainoon vaikuttaa myös potilaan yleinen terveydentila (esim. lihaskunto, voima, liikelaajuus). Siksi tasapainohäiriön taustalla olevan häiriön tunnistaminen ja hoito voi olla vaikeaa. Yleisesti käytetyillä tasapainon toimintakokeilla (esim. elektronystagmografia, pyörivät tuolitestit) yritetään mitata vestibulaarisen vaurion laajuutta ja sijaintia, mutta niillä ei arvioida toiminnallista kykyä ylläpitää tasapainoa.

Dynaamisella posturografialla, joka tunnetaan myös nimellä tietokonepohjainen dynaaminen posturografia (computerized dynamic posturography, CDP), testataan potilaan tasapainon hallintaa tilanteissa, joiden tarkoituksena on eristää tekijöitä, jotka vaikuttavat tasapainoon jokapäiväisissä kokemuksissa. Posturografialla saadaan kvantitatiivista tietoa epätasapainon asteesta, mutta sitä ei ole tarkoitettu erityyppisten tasapainohäiriöiden diagnosointiin. Esimerkki tästä laitteesta on SMART EquiTest.

Computerized dynamic posturography pyrkii antamaan kvantitatiivista tietoa potilaan toiminnallisesta kyvystä ylläpitää tasapainoa. Potilas, jolla on valjaat kaatumisten estämiseksi, seisoo suljetulla alustalla, jota ympäröi näkökenttä. Muuttamalla alustan kulmaa tai siirtämällä näkökenttää testissä arvioidaan liikekoordinaatiota ja asentohallinnan kannalta merkityksellisen visuaalisen, somatosensorisen ja vestibulaarisen tiedon sensorista organisointia. Potilas käy läpi 6 erilaista testitilannetta, jotka on suunniteltu arvioimaan tasapainon vestibulaarisia, visuaalisia ja proprioseptiivisia/somatosensorisia komponentteja. Yleisesti ottaen testissä mitataan yksilön tasapainoa (jota mitataan voimatasolla potilaan massakeskipisteen liikkeen laskemiseksi) samalla kun visuaalisia ja somatosensorisia vihjeitä muutetaan. Nämä testit vaihtelevat sen mukaan, ovatko silmät auki vai kiinni, onko testialusta kiinteä vai heilahdusviitteinen ja onko visuaalinen ympäristö kiinteä vai heilahdusviitteinen. Huojuntaviittauksessa alustaan tai visuaaliseen ympäristöön tehdään välittömiä tietokoneavusteisia muutoksia, jotka vastaavat huojunnan aiheuttamia kehon asennon muutoksia. Heilahdusviittauksen tarkoituksena on mitätöidä tarkka palaute somatosensorisista tai visuaalisista järjestelmistä, jotka normaalisti osallistuvat tasapainon ylläpitämiseen. Testin kolmessa ensimmäisessä osassa tukipinta on vakaa, ja visuaaliset vihjeet ovat joko läsnä, puuttuvat tai viittaavat huojuntaan. Testeissä 4-6 tukipinta huojuu yksilöön nähden, ja visuaaliset vihjeet ovat joko läsnä, puuttuvat tai huojuvat. Testeissä 5 ja 6 ainoat käytettävissä olevat tarkat aistivihjeet tasapainoa varten ovat vestibulaariset vihjeet. Tietokoneistetun dynaamisen posturografian tuloksia on käytetty sen määrittämiseksi, minkälaista tietoa (esim. visuaalista, vestibulaarista, proprioseptiivista) voidaan käyttää ja minkälaista ei voida käyttää tasapainon ylläpitämiseen. Tietokoneistettu dynaaminen posturografia ei voi diagnosoida patologiaa eikä sitä voida käyttää vaurion sijainnin paikallistamiseen.

Diagnostinen posturografia

Kliininen konteksti ja testin tarkoitus

Tietokoneistetun dynaamisen posturografian tarkoitus potilailla, joilla on tasapainon toimintahäiriöitä, on antaa tietoa päätökselle siitä, onko syytä suorittaa diagnostisia lisätutkimuksia (esim.esim. kuvantamistutkimukset, jotka eivät olisi olleet aiheellisia pelkän kliinisen kuvan perusteella) tai välitöntä hoitoa.

Potilaat

Haastattelun kohteena oleva(t) populaatio(t) on(vat) potilas(t), joilla on tasapainohäiriö tai huimaus. Odotettavissa on, että näille potilaille on tehty oireiden perusteella perustutkimus, johon on sisältynyt kliininen tutkimus ja anamneesi sekä asianmukaiset vitaalielintoiminnot ja ortostaattisen verenpaineen mittaukset, ja että heille on mahdollisesti tehty oireiden perusteella perustutkimuksia (esim. elektrokardiogrammi).

Interventiot

Interventio käsittää dynaamisten posturografiatestien luokan. Useilla testeillä on FDA:n hyväksyntä, esimerkkinä tästä laitteesta on SMART EquiTest. Potilaat, joilla on tasapainohäiriöitä ja joita arvioidaan dynaamisella posturografialla, hoidetaan yleensä avohoidossa. Testauksen voivat suorittaa audiologit, fysioterapeutit tai teknologit lääkäreiden valvonnassa.

Vertailijat

Kliinisestä oireilusta riippuen potilaita, joilla on tasapainohäiriö, voidaan hoitaa pelkällä kliinisellä arvioinnilla tai intensiivisemmillä arvioinneilla, mukaan lukien vestibulaarisen toiminnan testaamisella, jonka avulla voidaan paikallistaa toimintahäiriön syy.

Tulokset

Interestin tuloksina on diagnosoida ja hoitaa perussairaus oikein.

Kliinisesti pätevä

Testin on osoitettava sairauden olemassaolo tai puuttuminen, sairauden kehittymisen riski tulevaisuudessa tai hoitovaste (hyödyllinen tai haitallinen).

Ei löydetty tutkimuksia, joissa olisi arvioitu dynaamisen posturografian herkkyyttä ja spesifisyyttä jonkin tietyn tasapainohäiriön diagnosoinnissa verrattuna yleisesti hyväksyttyihin tasapainotesteihin. Tasapainon, joka on fysiologinen parametri, mittaamiseen ei ole olemassa kriteeristandarditestiä. Kriteeristandardivertailun puuttuessa; kirjallisuushaulla pyrittiin löytämään tutkimuksia, joissa verrattiin systemaattisesti dynaamisen posturografian ja muiden tasapainotestien tuloksia sopivassa potilasryhmässä (eli henkilöillä, joilla on tasapainohäiriöistä johtuva suurentunut kaatumisriski).

Monissa tutkimuksissa on käytetty sekä dynaamista posturografiaa että jotakin muuta testiä tasapainon arviointiin. Esimerkiksi Fritz et. al. (2015) arvioivat dynaamisen ja staattisen posturografian ja muiden kävely- ja tasapainohäiriöiden mittausten välistä korrelaatiota 57:llä avohoitopotilaalla, joilla oli multippeliskleroosi. Mitattiin kaksi dynaamisen posturografian parametria ja neljä staattisen posturografian parametria. Kävelynopeus (vaihtoehtoinen testi) mitattiin kahdella tavalla: (1) laboratoriossa Optotrak Motion Capture System -järjestelmällä ja (2) ajoitetulla 25 jalan kävelytestillä. Regressioanalyysissä demografiset tiedot, yksi dynaamisista posturografiaparametreista (anteroposteriorinen huojunta) ja yksi staattisista posturografiaparametreista (silmät auki, jalat erillään) selittivät 95,3 % kävelynopeuden vaihtelusta. Suurempi anteroposteriorinen huojunta, jota arvioitiin dynaamisella posturografialla, oli merkittävästi yhteydessä suurempaan kävelynopeuteen. Vaikka tutkimuksessa havaittiin, että dynaamisella posturografialla oli yhteys kävelynopeuden mittauksiin, tämän tiedon käyttökelpoisuus potilaan hoitoon liittyvien vaikutusten osalta on epävarmaa.

Tutkimuksessa Ferrazzoli et. al. (2015) vertasi dynaamista posturografiaa Bergin tasapainoasteikon pistemäärään. Bergin tasapainoasteikko on 14-kohtainen työkalu, joka arvioi suorituskykyä erilaisissa toiminnallisissa tehtävissä, joista kukin on luokiteltu 0-4 (maksimipistemäärä 56 pistettä). Pienemmät pisteet osoittavat suurempaa kaatumisriskiä. Tutkimukseen osallistui 29 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta, jotka eivät valittaneet tasapaino-ongelmista, ja 12 iältään ja sukupuoleltaan vastaavaa tervettä kontrollihenkilöä. Bergin tasapainoasteikon pisteet olivat merkitsevästi alhaisemmat Parkinson-potilailla kuin kontrolleilla (p=0,002). Samoin posturografialla arvioitujen kehon huojunta-analyysien tulokset erosivat merkittävästi PD-potilaiden ja kontrolliryhmien välillä. Tarkemmin sanottuna PD-potilailla oli kontrolliryhmiin verrattuna suurempi kehon heilahdusmittausten keskihajonta silmät auki -tilanteessa (p=0,005) ja silmät auki -tilanteessa (p=0,020). PD-potilaiden keskihajonta oli myös suurempi kuin kontrollien posturografiassa mediolateraalista akselia pitkin silmät auki -tilanteessa (p=0,019), mutta tulokset olivat samankaltaiset silmät auki -laskentatilanteessa. Kirjoittajat ehdottivat, että posturografiaa voitaisiin käyttää PD-potilaiden varhaisten tasapainohäiriöiden tunnistamiseen ennen kliinisten oireiden kehittymistä ja että kuntoutusohjelmia voitaisiin kehittää erityisten tasapaino-ongelmien ratkaisemiseksi. Kuten seuraavassa kappaleessa käsitellään, prospektiivisia tutkimuksia, joissa verrataan dynaamisen posturografian avulla ja ilman sitä hoidettujen potilaiden terveydentilaa, ei ole riittävästi.

Muussa julkaistussa dynaamista posturografiaa käsittelevässä kirjallisuudessa on arvioitu kaatumisriskiä iäkkäillä henkilöillä ja muissa väestöryhmissä. Esimerkiksi Whitney ja muut (2006) tarkastelivat takautuvasti 100:aa tasapaino- ja kaatumispoliklinikalle ohjattua henkilöä, joilla oli vestibulaarinen diagnoosi ja jotka käyttivät dynaamista posturografiaa. Potilailla, jotka raportoivat useita kaatumisia kuuden kuukauden aikana, oli alhaisemmat alkupisteet Sensory Organization Test -testissä kuin potilailla, jotka raportoivat yhden tai ei yhtään kaatumista.

Toisissa tutkimuksissa on käytetty dynaamista posturografiaa tutkimusvälineenä tasapainon tutkimiseen (esim. iäkkäillä aikuisilla, PD-potilailla, polven nivelrikkopotilailla); näitä tutkimuksia ei ole suunniteltu arvioimaan dynaamisen posturografian kliinistä pätevyyttä. Dynaamista posturografiaa on pidetty myös kontrollitekniikkana tutkimuksissa, joissa arvioitiin muita uusia tasapainon arviointimenetelmiä. Esimerkiksi Alahmari et. al. (2014) arvioivat tasapainon kuntoutuslaitteen luotettavuutta ja validiteettia ja vertasivat löydöksiä dynaamiseen posturografiaan EquiTestin avulla.

Yhteenveto

Dynaamisen posturografian diagnostisen suorituskyvyn kuvaaminen herkkyyden ja spesifisyyden osalta on vaikeaa, koska tasapainon mittaamiselle ei ole todellista kriteeristandardia. Käytettävissä olevat tutkimukset, joissa dynaamista posturografiaa verrataan muuntyyppisiin tasapainon kliinisiin mittareihin, ovat antaneet viitteitä siitä, että posturografian tulokset korreloivat näiden mittareiden kanssa; ei kuitenkaan tiedetä, voidaanko dynaamista posturografiaa käyttää diagnostisena testinä.

Kliinisesti hyödyllinen

Testi on kliinisesti hyödyllinen, jos tulosten käyttö antaa tietoa hoitopäätösten tekemisestä, jotka parantavat hoidon terveydellistä nettotulosta. Terveydellinen nettotulos voi parantua, jos potilaat saavat oikeaa hoitoa tai tehokkaampaa hoitoa tai välttävät tarpeetonta hoitoa tai välttävät tarpeettomia testejä.

Suoraa näyttöä kliinisestä hyödyllisyydestä antavat tutkimukset, joissa on vertailtu testin kanssa ja ilman testiä hoidettujen potilaiden terveydellisiä tuloksia. Koska nämä ovat interventiotutkimuksia, ensisijainen näyttö olisi satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista.

Epäsuora näyttö kliinisestä hyödyllisyydestä perustuu kliiniseen validiteettiin. Jos näyttö ei riitä osoittamaan testin suorituskykyä, kliinisestä hyödyllisyydestä ei voida tehdä johtopäätöksiä.

Ei löydetty satunnaistettuja tai ei-satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa olisi vertailtu potilaiden terveystuloksia, kun hoitopäätökset tehtiin dynaamisen posturografian tulosten kanssa ja ilman niitä.

Monissa retrospektiivisissä tutkimuksissa on kuvattu räätälöityä harjoitteluohjelmaa, joka perustui täydellisen lääkärinlausunnon ja neuro-ootologisen anamneesin ja fyysisen tutkimuksen, joka sisälsi myös alustan jälkeisen posturografian, tulosten perusteella. Dynaamisen posturografian osuus kokonaisarvioinnissa ja harjoitusohjelman räätälöinnissä on kuitenkin epäselvä. Kertomuksissa ei erityisesti kuvattu, miten (vai muutettiinko) harjoitusohjelmia alustaposturografiassa havaittujen erityisten puutteiden perusteella. Räätälöityjä vestibulaarisen kuntoutuksen ohjelmia voidaan laatia vakiotestipatteriston avulla. Näitä retrospektiivisiä raportteja rajoittivat myös valintavirhe ja seurannan puute. Lisäksi vaikka nämä tutkimukset osoittivat, että yksilöllinen terapia voi parantaa potilastuloksia, missään kontrolloidussa tutkimuksessa ei ole arvioitu, ovatko yksilöllisesti räätälöidyt terapiaohjelmat tehokkaampia kuin yleiset vestibulaariharjoitteet.

Ei myöskään muissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa ole käytetty posturografiaa potilaiden arvioinnissa kliinisen toimenpiteen jälkeen. Esimerkkeinä mainittakoon Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla tehdyt tutkimukset.

Yhteenveto

Suoraa näyttöä siitä, miten dynaamista posturografiaa voidaan käyttää tulosten parantamiseen, ei ole. Koska suoraa näyttöä diagnostisesta testistä ei ole, voidaan joskus tunnistaa todisteluketju, jolla osoitetaan terveysvaikutusten paraneminen. Dynaamisen posturografian tapauksessa kliinistä validiteettia ja sitä, miten testiä käytettäisiin käytännössä, koskeva todistusketju on kuitenkin epävarma, joten kliinisestä hyödyllisyydestä ei voida tehdä johtopäätöksiä.

Näytön yhteenveto

Dynaamista posturografiaa saavien henkilöiden, joilla epäillään olevan tasapainohäiriöitä, osalta näyttöön sisältyy tasapainohäiriöpotilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden tulosten poikkileikkausvertailuita sekä retrospektiivisiä tapauskertomussarjoja, joissa raportoidaan dynaamisesti arvioitujen potilaiden kliinisen hoidon yhteydessä saamia tuloksia. Dynaamiselle posturografialle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä vertailustandardeja, mikä vaikeuttaa sen määrittämistä, miten tuloksia voidaan soveltaa kliinisessä hoidossa. Ei ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat dynaamisen posturografian kliinisen hyödyn, joka johtaisi hoitomuutoksiin, jotka parantaisivat tuloksia (esim. oireita ja toimintakykyä). Näyttö on riittämätöntä sen määrittämiseksi, millaisia vaikutuksia tällä teknologialla on nettoterveystuloksiin.

Käytäntöohjeet ja kannanotot

American Academy of Otolaryngology – Head and Neck Surgery

American Academy of Otolaryngology – Head and Neck Surgery on antanut kannanoton ja ohjeen, joissa mainitaan dynaaminen posturografia:

• Syyskuussa 2014 tarkistetussa kannanotossa, joka koskee sellaisten henkilöiden arviointia tai hoitoa, joilla epäillään tasapaino- tai huimaushäiriöitä, luetellaan dynaaminen posturografia yhdeksi neljästä lääketieteellisesti indikoidusta testistä tai arviointivälineestä.
• Vuonna 2017 päivitettiin hyvänlaatuista paroksismaalista asentohuimausta koskeva kliinisen käytännön ohje vuodelta 2008. Tässä hyvänlaatuisen paroksysmaalisen asentohuimauksen hoitoa koskevassa ohjeessa tietokoneistettu posturografia lueteltiin yhdeksi 19:stä toimenpiteestä, joita harkitaan tämän tilan diagnosoimiseksi.

Sääntelystatus

NeuroCom EquiTest® on dynaaminen posturografialaite, joka on saanut Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta (FDA) 510(k)-myyntiluvan. Muita dynaamisen posturografialaitteen valmistajia ovat Micromedical Technology, Metitur ja Vestibular Technologies.

Edellinen hyväksyntä:

Ei sovelleta

Käytäntö:

Dynaamisen posturografian katsotaan olevan tutkimuskäytössä kaikissa käyttöaiheissa.

Kaiken kaikkiaan vertaisarvioidussa kirjallisuudessa on heikkoa näyttöä dynaamisen posturografian tehosta henkilöille, joilla epäillään tasapainohäiriöitä. Dynaamiselle posturografialle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä viitestandardeja, mikä vaikeuttaa sen määrittämistä, miten tuloksia voidaan soveltaa kliinisessä hoidossa. Ei ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat dynaamisen posturografian kliinisen hyödyn, joka johtaisi hoitomuutoksiin, jotka parantaisivat tuloksia (esim. oireita ja toimintakykyä). Näyttö on riittämätöntä sen määrittämiseksi, millaisia vaikutuksia tällä teknologialla on terveydellisiin nettotuloksiin.

Toimenpidekoodit ja laskutusohjeet:

Käyttäkää palveluntarjoajan palveluiden raportoimiseksi asianmukaisia CPT*-koodeja, modifiointitunnuksia, aakkosnumeerisia (HCPCS-taso 2) koodeja, tulokoodeja ja/tai diagnoosikoodeja.

• 92548 Tietokoneistettu dynaaminen posturografian sensorinen organisointitesti (CDP-SOT), 6 tilaa (ts. silmät auki, silmät kiinni, visuaalinen huojunta, alustan huojunta, silmät kiinni alustan huojunta, alustan ja visuaalisen huojunnan huojunta), mukaan lukien tulkinta ja raportti;
• 92549 Tietokoneistettu dynaaminen posturografinen aistien organisointitesti (CDP-SOT), 6 tilaa (ts. silmät auki, silmät kiinni, visuaalinen huojunta, alustan huojunta, silmät kiinni alustan huojunta, alustan ja visuaalinen huojunta), mukaan lukien tulkinta ja raportti; motorisen kontrollin testin (MCT) ja adaptaatiokyvyn testin (ADT) kanssa

Valitut viitteet:

• Furman JM. Posturografian rooli vestibulaaripotilaiden hoidossa. 1995;112:8-15.
• Allum JHJ, Shepard NT. Katsaus dynaamisen posturografian kliiniseen käyttöön tasapainohäiriöiden erotusdiagnostiikassa. Journal of Vestibular Research 1999;9:223-252.
• Evans, MK Krebs DE. Posturografia ei testaa vestibulospinaalista toimintaa. Otolaryngol Head Neck Surg. 1999 Feb; 120(2):164-73.
• Ruckenstein MJ, Shepard NT. Tasapainotoimintojen testaus; rationaalinen lähestymistapa. Otolaryngologic Clinics of North America; Vol.33;No3;Jun 2000.
• Amin M, Girardi M, Konrad HR, Hughes L. A comparison of electronystagmography results with posturography findings from the Balance trak 500. Otol Neurol. 2002 Jul;23(4);488-93.
• Morgan SS, Beck WG, Dobie RA. Voiko posturografialla tunnistaa malingereita? Otol Neurol 2002 Mar;23(2):214-7.
• ECRI Institute. Dynamic Posturography for Balance Disorders. Plymouth Meeting (PA): ECRI Institute 2007 March 20. 9p. .
• Ebersbach, G & Gunkel, M. Posturography reflects clinical imbalance in Parkinson’s disease. Mov Disord. 2010 Dec 13.
• Pang MY, Lam FM, Wong GH, et al. Balance performance in head-shake computerized dynamic posturography: aging effects and test-retest reliability. Phys Ther. 2011 Apr;91(4):598.
• Balaguer Garcia R, Pitarch Corresa S, Baydal Bertomeu JM, Morales Suarez-Varela MM. Staattinen posturografia ja dynaamiset testit. Biomekaanisten parametrien hyödyllisyys vestibulaaripotilaiden arvioinnissa. Acta Otorrinolaringol Esp. 2012 Sep-Oct;63(5):332-8.
• Ganesan M, Pasha SA, Pal PK, Yadav R, Gupta A. Direction specific preserved limits of stability in early progressive supranuclear palsy: a dynamic posturographic study. Gait Posture. 2012 Apr;35(4):625-9.
• NeuroCom. Tietokoneistettu dynaaminen posturografia (CDP). Balance and Mobility
• American Academy of Otolaryngology-Head and Neck Surgery Foundation. Position Statement: Posturography. Entnet
• Bhattacharyya N, Baugh RF, Orvidas L, et al. American Academy of Otolaryngology-Head Neck, Surgery Foundation Clinical practice guideline: Benign paroxysmal positional vertigo. Otolaryngol Head Neck Surg. 2008;139(5 Suppl 4):S47-81.
• Pang MY, Lam FM, Wong GH, et al. Balance performance in head-shake computerized dynamic posturography: aging effects and test-retest reliability. Phys Ther. Feb 2011;91(2):246-253. PMID 21148260
• Whitney SL, Roche JL, Marchetti GF, et al. A comparison of accelerometry and center of pressure measures during computerized dynamic posturography: a measure of balance. Gait Posture. Apr 2011;33(4):594-599. PMID 21333541
• Fritz NE, Newsome SD, Eloyan A, et al. Longitudinal relationships among posturography and gait measures in multiple sclerosis. Neurology. May 19 2015;84(20):2048-2056. PMID 25878185
• Ganesan M, Pasha SA, Pal PK, et al. Direction specific preserved limits of stability in early progressive supranuclear palsy: a dynamic posturographic study. Gait Posture. Apr 2012;35(4):625-629. PMID 22225854
• Lee JM, Koh SB, Chae SW, et al. Posturaalinen epävakaus ja kognitiivinen toimintahäiriö varhaisessa Parkinsonin taudissa. Can J Neurol Sci. Jul 2012;39(4):473-482. PMID 22728854
• Pierchala K, Lachowska M, Morawski K, et al. Sensory Organization Test -tulokset nuorilla, vanhemmilla ja iäkkäillä terveillä henkilöillä – alustavia tuloksia. Otolaryngol Pol. Jul 2012;66(4):274-279. PMID 22890532
• Biggan JR, Melton F, Horvat MA, et al. Increased load computerized dynamic posturography in prefrail and nonfrail community-dwelling older adults. J Aging Phys Act. Jan 2014;22(1):96-102. PMID 23416307
• Ferrazzoli D, Fasano A, Maestri R, et al. Balance dysfunction in Parkinson’s disease: the role of posturography in developing a rehabilitation program. Parkinsons Dis. 2015;2015:520128. PMID 26504611
• Alahmari KA, Marchetti GF, Sparto PJ, et al. Estimating postural control with the balance rehabilitation unit: measurement consistency, accuracy, validity, and comparison with dynamic posturography. Arch Phys Med Rehabil. Jan 2014;95(1):65-73. PMID 24076084
• Izquierdo-Renau M, Perez-Soriano P, Ribas-Garcia V, et. al. Intra and intersession repeatability and reliability of the S-Plate(R) pressure platform. Gait Posture. Dec 02 2016;52:224-226. PMID 27936441
• UpToDate. Arviointi ja huimaus lapsilla ja nuorilla. Theresa Walls M.D., MPH, Stephen J. Teach M.D., MPH. Aihe päivitetty viimeksi 26. toukokuuta 2015.
• UpToDate. Menieren tauti. Howard S. Moskowitz M.D, PhD, Elizabeth A. Dinces M.D., Aihe päivitetty viimeksi 22. toukokuuta 2017.
• UpToDate. Huimauspotilaan arviointi. Joseph M. Furman M.D., PhD, Jason JS Barton M.D., PhD, FRCPC. Aihe päivitetty viimeksi 10. kesäkuuta 2015.
• American Academy of Otolaryngology-Head and Neck Surgery. Position Statement: Posturography.
• Bhattacharyya N, Baugh RF, Orvidas L, et. al. Clinical Practice Guideline: Benign Paroxysmal Positional Vertigo (päivitys). Otolaryngology – Head and Neck Surgery 2017, Vol. 156(3S) S1-S47.
• Buatois S, Gueguen R, Gauchard GC, et al. Posturography and risk of recurrent falls in healthy non-institutionalized persons aged over 65. Gerontology. Aug 2006;52(6):345-352. PMID 16905886
• Girardi M, Konrad HR, Amin M, et al. Predicting fall risks in an elderly population: computer dynamic posturography versus electronystagmography test results. Laryngoscope. Sep 2001;111(9):1528-1532. PMID 11568601
• Sinaki M, Lynn SG. Kaatumisriskin vähentäminen proprioseptiivisen dynaamisen asentoharjoittelun avulla osteoporoottisilla naisilla, joilla on kyfoottinen asento: satunnaistettu pilottitutkimus. Am J Phys Med Rehabil. Apr 2002;81(4):241-246. PMID 11953540
• Whitney SL, Marchetti GF, Schade AI. Kaatumishistorian ja tietokonepohjaisen dynaamisen posturografian välinen suhde henkilöillä, joilla on tasapaino- ja tasapainohäiriöitä. Arch Phys Med Rehabil. Mar 2006;87(3):402-407. PMID 16500176
• Lim KB, Lee HJ. Computerized posturographic measurement in elderly women with unilateral knee osteoarthritis. Ann Rehabil Med. Oct 2012;36(5):618-626. PMID 23185725
• Lundin F, Ledin T, Wikkelso C, et al. Posturaalinen toiminta idiopaattisessa normaalipainehydrokefaluksessa ennen ja jälkeen shunttileikkauksen: A controlled study using computerized dynamic posturography (EquiTest). Clin Neurol Neurosurg. Sep 2013;115(9):1626-1631. PMID 23489444
• Samy HM. Huimaus, pyörrytys ja epätasapaino. Medscape Päivitetty 13.3.2017
• Neurocomin SMART EquiTest Computerized Dynamic Posturography.

Policy History:

• Joulukuu 2020 – Vuosittainen tarkistus, käytäntö tarkistettu
• Joulukuu 2019 – Vuosittainen tarkistus, käytäntö uudistettu
• Joulukuu 2018 – Vuosittainen tarkistus, käytäntö tarkistettu
• Joulukuu 2017 – Vuosittainen tarkistus, Policy Renewed
• July 2016 – Annual Review, Policy Renewed
• August 2015 – Annual Review, Policy Revised
• September 2014 – Annual Review, Politiikka uudistettu
• lokakuu 2013 – Vuosittainen katsaus, politiikka uudistettu
• joulukuu 2012 – Vuosittainen katsaus, politiikka uudistettu
• joulukuu 2011 – Vuosittainen katsaus, politiikka uudistettu
• joulukuu 2010 – Vuosittainen katsaus, politiikka uudistettu

Wellmarkin lääketieteellisissä toimintalinjoissa tarkastellaan monitahoisesti uusiin ja kehitteillä oleviin hoitomuotoihin ja -menetelmiin, laitteisiin, lääkkeisiin ym. liittyvien teknologioiden teknistä arviointia. Ne on laadittu auttamaan järjestelyyn kuuluvien etuuksien hallinnoinnissa, eivätkä ne ole vakuutustarjouksia eivätkä lääketieteellisiä neuvoja. Wellmarkin lääketieteelliset käytännöt sisältävät vain osittaisen, yleisen kuvauksen järjestelyn tai ohjelman eduista, eivätkä ne muodosta sopimusta. Wellmark ei tarjoa terveydenhuoltopalveluja eikä näin ollen voi taata mitään tuloksia tai tuloksia. Osallistuvat palveluntarjoajat ovat itsenäisiä yksityisyrittäjiä eivätkä Wellmarkin tai sen tytäryhtiöiden työntekijöitä tai edustajia. Hoitavat palveluntarjoajat ovat yksin vastuussa jäsenten lääketieteellisistä neuvoista ja hoidosta. Lääketieteellisiä käytäntöjämme saatetaan päivittää, joten ne voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta.