What is already known about this subject: Lihavuusneuvonta perusterveydenhuollossa on positiivisesti yhteydessä itse raportoituun käyttäytymisen muutokseen lihavilla potilailla. Lihavuusneuvonta on harvinaista, ja silloin kun sitä annetaan, se on usein laadultaan heikkoa, koska palveluntarjoajien lihavuuden hallintaan liittyvä koulutus ja/tai pätevyys on heikkoa, aikaa ei ole riittävästi ja taloudelliset esteet ovat riittämättömiä ja koska palveluntarjoajat suhtautuvat kielteisesti lihavuuteen ja lihavuuden hallintaan. 5As-kehyksiä käytetään rutiininomaisesti käyttäytymismuutosneuvonnassa ja riippuvuuksien hallinnassa (esim. tupakoinnin lopettaminen), mutta vain harvoissa tutkimuksissa on tutkittu sen tehokkuutta painonhallinnassa.
Mitä tämä tutkimus lisää: Tässä tutkimuksessa esitellään pilottitietoja lihavuuden hallinnan työkalun (Kanadan lihavuusverkoston kehittämä 5As of Obesity Management) täytäntöönpanosta ja arvioinnista perusterveydenhuollossa. Tulokset osoittavat, että työkalu helpottaa painonhallintaa perusterveydenhuollossa edistämällä lääkärin ja potilaan välistä viestintää, lihavuuden lääketieteellistä arviointia ja jatkohoitosuunnitelmia. Lihavuutta hoidetaan edelleen huonosti perusterveydenhuollossa. 5As of Obesity Management on teorialähtöinen, näyttöön perustuva minimaalinen interventio, joka on suunniteltu helpottamaan perusterveydenhuollon lääkäreiden antamaa lihavuusneuvontaa ja -hoitoa. Tässä hankkeessa testattiin tämän välineen käyttöönoton vaikutusta perusterveydenhuollon klinikoilla. Ennalta seulotut liikalihavat henkilöt täyttivät sähköiset itseohjautuvat kyselyt tapaamistensa päätteeksi neljällä perusterveydenhuollon klinikalla (yli 25 terveydenhuollon tarjoajaa ). Nämä mittaukset suoritettiin ennen (lähtötilanne, n = 51) ja 1 kuukausi lihavuuden hallinnan 5A:n käyttöönoton jälkeen (intervention jälkeen, n = 51). Interventio koostui yhdestä verkkokoulutustilaisuudesta (90 minuuttia) ja 5As-työkalupaketin jakelusta osallistuvien klinikoiden terveydenhoitajille. Ennen interventiota ja intervention jälkeen kyselyyn vastanneet henkilöt olivat vertailukelpoisia iän, sukupuolen, painoindeksin, liitännäissairauksien, tyytyväisyyden ja itse raportoidun terveydentilan suhteen (P > 0,2). Lihavuuden hallinnan 5A:n toteuttaminen johti lihavuuden hallinnan aloittamisen kaksinkertaistumiseen (19 vs. 39 %, P = 0,03) ja aiheutti tilastollisesti merkitsevän lisäyksen havaituissa seuranta-/koordinointipyrkimyksissä (itsearviointi potilaan arvioimasta kroonisen sairauden hoidon osatekijöistä, 45 ± 22 vs. 67 ± 12 pistettä, P = 0,002) sekä kahdessa 5A-kehyksen osatekijässä: (50 ± 29 vs. 66 ± 15 pistettä, P = 0,03) ja avustaminen (54 ± 26 vs. 72 ± 13 pistettä, P = 0,01). Tuloksemme viittaavat siihen, että lihavuuden hallinnan 5A:n käyttö helpottaa painonhallintaa perusterveydenhuollossa edistämällä lääkärin ja potilaan välistä viestintää, lihavuuden lääketieteellistä arviointia ja jatkohoitosuunnitelmia.