Ekg voidaan suorittaa lepo-, rasitus- tai pitkäkestoisena EKG:nä.
Lepo-EKG
Lepo-EKG:n aikana kehon on oltava rentoutuneena (lepotilassa), koska viereiset lihakset ja hermot tuottavat myös sähköistä jännitystä. Elektrodit kiinnitetään ennalta määrättyihin kohtiin kehossa, jotka sijaitsevat rintakehässä, käsivarsissa ja jaloissa, ja ne liitetään EKG-laitteeseen kaapelilla. Elektrodit voivat havaita alle millivoltin suuruisen sähköisen jännitteen, joka sitten siirretään kuvaajapaperille EKG:n tuottamiseksi.
Harjoitus-EKG
Harjoitus-EKG (tai rasitus-EKG) tehdään fyysisen rasituksen alaisena, sillä jotkin muutokset havaitaan vain silloin, kun sydäntä rasitetaan. Esimerkiksi lepo-EKG on erityisen merkityksetön sepelvaltimotaudin (CAD) yhteydessä.
Monet sydämen rytmihäiriöt tai EKG-muutokset voidaan havaita ja diagnosoida paremmin rasitus-EKG:n avulla. Lisäksi rasitus-EKG tehdään tietyissä tilanteissa osana rintakivun arviointia:
- Sydäninfarktin tai sydämen ohitusleikkauksen jälkeen
- Stressin aiheuttamat rytmihäiriöt
- Rytmihäiriön arviointi hoidon jälkeen
- Korkea verenpaine
- Yksilöllisen fyysisen toimintakyvyn arviointi
Kuten myös lepo-EKG:n yhteydessä, elektrodit kiinnitetään iholle ja liitetään EKG-laitteeseen kaapelilla. Potilas asetetaan joko juoksumatolle tai paikallaan olevalle polkupyörälle. Vastusta/nopeutta nostetaan säännöllisin väliajoin (yleensä 2-3 minuutin välein), kunnes potilas ei enää pysty harjoittelemaan, maksimisyke saavutetaan tai ilmenee oireita ja/tai EKG-muutoksia, jotka viittaavat sydämen rasitukseen. EKG-lukemia, sykettä ja verenpainetta seurataan jatkuvasti testin aikana ja muutaman minuutin ajan sen jälkeen, jotta voidaan tarkkailla sykkeen palautumista lähtötasolleen.
Kunto-EKG:tä ei pidä tehdä seuraavissa tilanteissa, koska se voi aiheuttaa sydänvaurion:
- Sydänkohtaus viimeisen 5 päivän aikana
- Sydänlihastulehdus
- Akuutti keuhkoembolia
- Akuutti sepelvaltimotautioireyhtymä
- Kovasti kohonnut verenpaine
- Tietyt kammioperäiset rytmihäiriöt
- Vaikea angina pectoris (rintakipua)
- Aortan ahtauma
Pitkään-pitkäaikainen EKG
Lisätapa mitata sydämen toimintaa on pitkäaikainen EKG. Tämä mittaa sydämen toimintaa 24 tunnin ajan ja voi siten havaita monia muutoksia. Elektrodit kiinnitetään ihoon ja liitetään kaapelilla pieneen siirrettävään tallennuslaitteeseen. Lääkäri tulkitsee kerätyt tiedot.
Pitkäkestoista EKG:tä käytetään usein seuraavissa tilanteissa:
- EkG-muutosten esiintyminen rasituksessa
- Ylimääräiset kammiolisälyönnit
- Sydänkatkos
- Kammioperäiset rytmihäiriöt
- Ylimääräisen korkea tai matala pulssi
- Sydämenlyönnin aiheuttama tajunnan menetys
Pitkäkestoisessaaikavälin EKG:tä käytetään tyypillisesti sydämen rytmi- tai sykehäiriöiden seurantaan.