Talouden kokonaisenergiaintensiteettiin vaikuttavat monet tekijät. Se voi heijastaa talouden yleisen elintason vaatimuksia ja sääolosuhteita. Ei ole epätyypillistä, että erityisen kylmä tai kuuma ilmasto edellyttää kodeissa ja työpaikoilla suurempaa energiankulutusta lämmitykseen (uunit tai sähkölämmittimet) tai jäähdytykseen (ilmastointi, tuulettimet, jäähdytys). Maassa, jonka elintaso on kehittynyt, on todennäköisempää, että tällaiset kulutushyödykkeet ovat yleisempiä ja vaikuttavat siten sen energiaintensiteettiin kuin maassa, jonka elintaso on alhaisempi.
Koneiden ja rakennusten energiatehokkuus (käyttämällä rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä, kuten eristystä), ajoneuvojen polttoainetaloudellisuus, ajoneuvojen kulkemat matkat (matkojen tiheys tai suuremmat maantieteelliset etäisyydet), paremmat kuljetusmenetelmät ja -mallit, joukkoliikennevälineiden kapasiteetit ja hyödyllisyys, energian säännöstely- tai säästöpyrkimykset, energiankulutus, energiankulutuslähteistä riippumaton energiantuotanto sekä stokastiset taloudelliset häiriöt, kuten energiantoimitusten keskeytyminen esimerkiksi luonnonkatastrofien, sotien, massiivisten sähkökatkoksien, odottamattomien uusien energialähteiden käytön, energiankäytön tehokkuuden tai energia-alan tukitoimien takia, voivat kaikki osaltaan vaikuttaa kansakunnan yleiseen kokonaisenergiankulutukseen.
Siten kansakunnan, joka on taloudellisesti erittäin tuottava, jossa on leuto ja lauhkea sää, jossa työpaikat sijaitsevat lähellä kotia ja joka käyttää polttoainetehokkaita ajoneuvoja, tukee kimppakyytejä, joukkoliikennettä tai kävelee tai ajaa polkupyörällä, energiaintensiteetti on paljon alhaisempi kuin kansakunnan, joka ei ole taloudellisesti tuottava, jossa vallitsevat äärimmäiset sääolosuhteet vaativat lämmitystä tai jäähdytystä, jossa on pitkiä työmatkoja ja jossa käytetään laajalti yleisesti ottaen polttoaineteholtaan huonoja ajoneuvoja. Paradoksaalista kyllä, jotkin toiminnot, jotka näyttävät edistävän korkeaa energiaintensiteettiä, kuten pitkät työmatkat, voivat itse asiassa johtaa alhaisempaan energiaintensiteettiin aiheuttamalla suhteettoman suuren BKT:n tuotannon kasvun.
Tilastoissa käytetyt energiankulutuksen luvut ovat suurten energiateollisuusyritysten markkinoimia energialähteitä. Siksi joitakin pienimuotoisia mutta usein käytettyjä energialähteitä, kuten polttopuuta, puuhiiliturvetta, vesipyörää ja tuulimyllyjä, ei lasketa mukaan.Maissa, joissa ei ole näin kehittynyttä energiateollisuutta tai joissa ihmiset, joilla on erittäin energiatehokas elämäntyyli, raportoivat pienempiä energiankulutuslukuja.