Epiduraalinen paise hampaan poiston jälkeen | Emergency Medicine Journal

20-vuotias nainen saapui tapaturma- ja päivystyspoliklinikalle valittaen oikeanpuoleista niskakipua kolme päivää sen jälkeen, kun viisaudenhammas oli poistettu yleisanestesiassa. Fyysinen tutkimus osoitti, että kyseessä oli niskan nyrjähdys, joka johtui hampaan poiston aikaisesta asennosta, ja potilas kotiutettiin pehmeällä kaulapannalla, ei-steroidisella kipulääkityksellä ja hänet ohjattiin fysioterapiaan. Hän palasi kolme päivää myöhemmin (kuusi päivää alkuperäisen toimenpiteen jälkeen) ja valitti lisääntynyttä oikeanpuoleista niskakipua ja puutumisen tunnetta oikeassa kädessä. Tutkimuksessa todettiin, ettei hänellä ollut neurologisia puutteita, mutta hänen todettiin olevan hyvin arka C5:n selkärangan kohdalla, ja kaulan oikealla puolella todettiin merkittävää arkuutta. Röntgenkuva oli normaali, ja potilaalle määrättiin lisää kipulääkitystä.

Yleislääkäri lähetti potilaan ortopedian päivystysryhmään kolme päivää myöhemmin (yhdeksän päivää alkuperäisen esittelyn jälkeen), koska hänellä oli voimakasta niskakipua ja hänelle oli kehittynyt pareesi oikeaan käteen ja oikeaan jalkaan. Myöhemmin samana päivänä hänelle kehittyi oikeanpuoleinen halvaus vasemmanpuoleisen halvauksen lisäksi. Potilas lähetettiin tietokonetomografiaan ja sitä seuranneeseen magneettikuvaukseen (MRI), jossa paljastui epiduraalinen paise C4/C5-nikaman oikealla puolella ja epänormaali signaali selkäytimen sisältä tällä tasolla. Tämän todettiin myös olevan yhteydessä suureen nikamaa edeltävään kerääntymään (ks. kuva 1). Hänelle annettiin kiireellisesti suonensisäisesti antibiootteja, ja hänet ohjattiin päivystävään neurokirurgiseen ryhmään paiseen tyhjentämistä ja selkäytimen dekompressiota varten. Vasen käsi ja vasen jalka toipuivat täysin. Oikean käden ja oikean jalan halvaus kuitenkin jatkui.

Tämä tapausselostus on vasta toinen kirjattu tapaus, jossa epiduraalinen abskessi oli seurausta hampaanpoistosta.1 Epiduraalisen abskessin diagnoosi tehtiin magneettikuvauksella, jota pidetään nykyisin kultaisena standardina.2 Abskessi johtuu pääasiassa paikallisesta ja hematogeenisesta leviämisestä. Veriviljelyssä todettiin Streptococcus milleri -bakteeri, joka on tunnettu suuyhteisö ja harvinainen epiduraalisen abskessin aiheuttaja. Paiseesta kirurgisen dekompression jälkeen tehdyistä viljelyistä löytyi korynebakteereja, jotka eivät ole spesifisiä suun kautta tulevalle aiheuttajalle. Akuutin torticolliksen erotusdiagnoosin vaikeutta on aiemmin korostettu3 , ja varhaiseen hoitoon johtavan varhaisen diagnoosin elintärkeä merkitys on hyvin dokumentoitu.4 Se on myös esimerkki vakavasta perussairaudesta, jolla on näennäisesti harmiton syy.