Summary:
Ezra Pound perusti tämän runon todennäköisesti myyttiin Apollosta, auringonjumalasta, ja Daphne-nymfistä. Perinteisen myytin mukaan Apollo loukkasi Erosta (tai Amoria, hänen roomalainen nimensä) sanomalla, ettei tämä ollut sotaisan jousen ja nuolen arvoinen. Vastauksena Eros ampui vihoissaan Apolloa nuolella saadakseen hänet rakastumaan ja ampui sitten nymfi Daphnea nuolella saadakseen tämän tuntemaan vihaa. Apollo ihastui silmittömästi Daphneen ja seurasi häntä jatkuvasti, kun taas Apollo inhosi häntä (ja kaikkia miehiä) ja yritti epätoivoisesti päästä eroon Daphnen takaa-ajosta. Lopulta Eros puuttui asiaan auttaakseen Apollonia saamaan Daphnen kiinni, mutta Daphne rukoili isäänsä Peneusta muuttamaan muotoaan. Peneus suostui, ja niin Daphne muuttui puuksi. ”Tyttö” kertoo yksityiskohtaisesti hänen muodonmuutoksestaan. Runossa Apollo hyväksyy Daphnen sellaisena kuin hän on, mutta pahoittelee kahdella viimeisellä rivillä hänen typerää päätöstään muuttua puuksi: ”A child-so high-you are/and this is folly to the world.”
Analyysi
Ezra Pound päätti käyttää tässä runossa jaettua kerrontaa. Ensimmäinen viisirivinen stanza lukee ikään kuin Daphne kertoisi. Hän kuvailee yksityiskohtaisesti muodonmuutostaan ja kuvailee tunnetta, kun puu tunkeutuu hänen käsiinsä ja kasvaa hänen rinnassaan. Runon toisen puoliskon Pound kirjoitti kuitenkin kolmannen persoonan sivustakatsojan, todennäköisesti Apollon, näkökulmasta.
Vaikka tällä runolla on vahva mytologinen perusta, ja Pound kirjoitti sen selvästi tätä tiettyä tarinaa silmällä pitäen, on olemassa myös nykyaikaisempia tulkintoja. Ensimmäinen kertoja voisi olla vanhempi lapsi, joka kuvailee yksityiskohtaisesti kuvitteellista muuttumistaan puuksi ja antaa mielikuvituksensa valloilleen. Toinen säkeistö voisi olla aikuisen näkökulmasta, joka ymmärtää tytön tarpeen paeta haaveiluun ja vakuuttaa tytölle, että vaikka maailma pitäisikin hänen kuviteltua muodonmuutostaan ”typeryytenä”, hänen ei pitäisi antaa sen heikentää luovaa vaistoaan.
Tämän runon vapaa säkeistömuoto on erittäin tehokas, varsinkin kun se on niin lyhyt. Jäykän rakenteen puuttuminen tekee helpommaksi kuvitella runo kahden eri kertojan väliseksi keskusteluksi. Vapaa säkeistö lisää myös runon tulkinnan oikukkaan, lapsellisen tuntua, joka ei keskity mytologiaan; lapsen mielikuvitusta ei rajoita minkäänlainen rakenne, joten sitä ei rajoita myöskään tämä runo.
Vaikka kriitikot ja tutkijat kiistelevät edelleen siitä, onko tämän runon todellinen tulkinta mytologiassa vai onko se oppitunti lapsuuden mielikuvituksesta, on mahdollista, että Poundilla on ollut mielessään kumpikin merkitys. Pound käytti luultavasti tunnettua myyttiä Apollosta ja Daphnesta välittääkseen laajemman viestin siitä, miten yhteiskunta suhtautuu mielikuvitukseen ja luovuuteen.