Gluteeniyliherkkyyden vaarat – Voivatko viljat vaikuttaa aivoihin?

Posted on by admin

Gluteeniyliherkkyys on termi, jota kuulee yhä useammin. Mitä se kuitenkin tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ja mitä seurauksia gluteeniyliherkkyydellä on?

Keliakia on yleisimmin tunnettu gluteeniin liittyvä sairaus. Se on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni aiheuttaa epänormaalin immuunivasteen, jonka seurauksena elimistö hyökkää ohutsuolen limakalvoa vastaan ja vahingoittaa sitä. Tämä johtaa yleisiin ruoansulatusoireisiin. Tämän lisäksi voi esiintyä ravitsemuspuutoksia, heikkoa kasvua, laihtumista ja joitakin neurologisia oireita.

Gluteeniyliherkkyys eroaa keliakiasta

Gluteeniyliherkkyys voi liittyä erilaisiin mekanismeihin kuin keliakia, ja siihen voi usein liittyä enemmän psykologisia tai neurologisia oireita. Itse asiassa gluteeniyliherkkyyden on osoitettu olevan sekä lapsilla että aikuisilla yhteinen tekijä sellaisten sairauksien kanssa kuin ADHD1, ASD1, kouristukset2, masennus3, ahdistuneisuushäiriöt4 ja skitsofrenia5. Gluteeniataxia, johon liittyy koordinaatio-, puhe- ja tasapaino-ongelmia, on neurologinen sairaus, johon liittyy reaktio gluteeniin, ja se on tulossa yhä tunnetummaksi6.

Gluteeniyliherkkyys, johon joskus viitataan myös nimellä ei-keliaakinen gluteeniyliherkkyys (Non-Celiac Gluten Sensitivity, NCGS), on osoittautunut kuusi kertaa yleisemmäksi kuin keliakia7. Jotkut saattavat kysyä, miksi gluteeniyliherkkyyden esiintyvyys näyttää olevan kasvussa? Tämä tapausten näennäinen lisääntyminen voi johtua useista tekijöistä, kuten lisääntyneestä tietoisuudesta gluteenin vaikutuksista, korkeampaa gluteenipitoisuutta sisältävistä viljoista tai gluteenia sisältävien viljojen tai tuotteiden kulutuksen lisääntymisestä. Olipa syy tapausten lisääntymiseen mikä tahansa, todisteet gluteenin vaikutuksesta aivoihin lisääntyvät.

Miten gluteeni aiheuttaa ongelmia?

Gluteenia sisältävät viljat, kuten vehnä, ruis, ohra ja spelttivehnä, sisältävät myrkyllisiä proteiinifraktioita gliadiinien, gluteniinien ja muiden prolamiinien muodossa. Näillä myrkyllisillä proteiinifraktioilla on osoitettu olevan laaja-alaisia vaikutuksia elimistöön, ja ne voivat häiritä normaalia suoliston tasapainoa8 ja vaikuttaa immuunijärjestelmään herkillä ihmisillä9. Vaikka yleensä juuri proteiinifraktiot aiheuttavat reaktion herkillä henkilöillä, on mahdollista reagoida myös muihin gluteenin sisältämiin komponentteihin.

Gluteenin sulatuksen aikana vapautuu yhdisteitä, kuten gluteomorfiineja, joita kutsutaan myös gliadorfiineiksi. Näillä on opioidien kaltainen vaikutus aivoihin, ja ne on yhdistetty ASD:n kaltaisiin sairauksiin10.

Immuunin osallistuminen

Immuunireaktio gluteenia kohtaan voi olla monimutkainen, ja siihen voi liittyä tai olla liittymättä spesifisiä vasta-aineita.Keliakiassa voi esiintyä useita vasta-aineita, mukaan lukien antiendomysiaalisia vasta-aineita (EMA), kudostransglutaminaasivasta-aineita (tTG)) tai IgE-välitteisiä vasta-aineita. Gluteeniyliherkkyydessä nämä vasta-aineet voivat puuttua, ja on näyttöä siitä, että anti-gliadiinivasta-aineet ovat lisääntyneet11. Myös deamidoitujen gliadiinipeptidien vasta-aineita voi esiintyä, ja niiden testaaminen voi olla erityisen hyödyllistä pienillä lapsilla12. On ajateltu, että gliadiinivasta-aineet voisivat vaikuttaa negatiivisesti proteiiniin, joka osallistuu välittäjäaineiden vapautumiseen, ja siten vaikuttaa suoraan välittäjäaineisiin ja mahdollisesti psykologisiin toimintoihin13. Gliadiini itsessään voi aktivoida sytokiineiksi kutsuttujen kemiallisten viestinvälittäjien tuotantoa, jotka osallistuvat tulehdusreaktioon, ja näin luoda pohjan lisääntyneelle tulehdusreaktiolle14. Sytokiinipitoisuuksien nousulla ja ADHD:n ja ASD:n kaltaisten sairauksien kehittymisellä on todettu olevan yhteys15.

Suolikanavan limakalvo

Yksi mielenkiintoinen tutkijoiden havainto on, että gluteeniyliherkkyyttä sairastavien suoliston limakalvo saattaa olla selvästi erilainen kuin keliakiaa sairastavien. Suolen limakalvolla ei aina näytä olevan villien litistymistä, ja gluteeniyliherkkyystapauksissa voi olla normaali suolen läpäisevyys16 ja terve suolen limakalvo17 . Tästä huolimatta vuotavan suoliston esiintyvyys ASD:n ja ADHD:n yhteydessä on suuri18.

Mikrobiston häiriöt

Mikrobiston tiedetään vaikuttavan yleiseen suolistoterveyteen ja vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan. Niiden yhteys hyvään terveyteen on kiistaton, ja suoliston ja aivojen välillä on todettu olevan suora yhteys. Mikrobisto voi lähettää signaaleja aivoihin useiden mekanismien, kuten vagushermon aktivoitumisen ja hormonien välityksellä19. Mikrobiomin epätasapaino on yhdistetty useisiin psykologisiin ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen20.

Sekä gluteenin että gliadiinin on osoitettu häiritsevän mikrobiomia herkillä henkilöillä21. On näyttöä siitä, että probioottien käyttö tasapainon palauttamiseksi dysbioositapauksissa ADHD:ssa ja ASD:ssä parantaa oireita22.

Riskitekijät – Miksi jotkut ihmiset ovat alttiimpia?

Genetiikka – Keliakian ja perinnöllisten DNA-muutosten välinen yhteys tunnetaan hyvin, ja melkein kaikilla keliaakikoilla on HLA-DQ2- ja HLA-DQ8-hanaplotyyppejä (Haplotyyppi on ryhmä geenejä, jotka periytyvät yhdessä yhdessä yhdeltä vanhemmalta). Näiden haplotyyppien esiintyvyys yhdessä gluteeniyliherkkyyden kanssa on olemassa, mutta se vaihtelee 50 prosentista23-25 90 prosenttiin26

Mikrobiston siirto – Lapset syntyvät steriilillä suolistolla, ja he ovat riippuvaisia siitä, että mikrobisto siirtyy äidiltä emättimen synnytyksen ja rintaruokinnan kautta, jotta heille kehittyy terve mikrobisto. Mikrobiomilla on elintärkeä rooli aivojen kehityksessä ja toiminnassa, ja mikrobiomin häiriintymisellä varhaisessa iässä voi olla pitkäaikaisia seurauksia, kuten lisääntynyt alttius gluteeniyliherkkyydelle.

Toksinen kuormitus – Myrkkyjen kertyminen elimistöön on yhdistetty yliherkkyyteen ja immuunijärjestelmän heikentyneeseen sietokykyyn. Yksi tai useampi laukaiseva tekijä, kuten gluteeni, näyttää aiheuttavan reaktion niillä, joilla on suuri toksinen kuormitus27. Perinnöllinen myrkkykuormitus kohdussa voi myös olla tekijä lapsilla, joille on kehittynyt gluteeniyliherkkyys.

Pääkohdat:

  • Gluteeniyliherkkyys on monimutkainen ja voi esiintyä erilaisin oirein kuin keliakia
  • Gluteeniyliherkkyyden on osoitettu olevan yleinen tekijä ADHD:ssa, ASD:ssä ja masennuksessa, ahdistuneisuus ja ataksia
  • Gluteenin sisältämät proteiinifraktiot voivat häiritä normaalia suoliston tasapainoa ja vaikuttaa immuunijärjestelmään
  • Gluteenin ruoansulatuksen aikana vapautuvilla morfiinin kaltaisilla yhdisteillä on opioidi-kaltaisia vaikutuksia aivoihin
  • Suolikanavan terveydellä ja mikrobiston tasapainolla voi olla keskeinen rooli gluteeniyliherkkyydessä
  • Gluteeniyliherkkyydellä on geneettinen yhteys
  • Korkea toksinen kuormitus voi vaikuttaa immuunipuolustuksen sietokykyyn gluteenia kohtaan

Gluteiinittomuus

Gluteeni aiheuttaa riskejä joillakin lapsilla ja aikuisilla, ja se voi vaikuttaa suuresti aivojen toimintaan. On selvää, että monet gluteeniyliherkkyydestä kärsivät ihmiset saavat helpotusta moniin oireisiinsa gluteenittomalla ruokavaliolla. Joillakin hyöty tulee muutamassa päivässä tai viikossa, toisilla se kestää kauemmin. Kannattaa myös harkita probioottilisän ottamista, jotta mahdollinen epätasapaino saadaan palautettua. Jos harkitset gluteenitonta ruokavaliota tai probioottivalmistetta, on aina parasta tehdä yhteistyötä hyvin koulutetun ja kokeneen funktionaalisen terveydenhoitajan kanssa.

Yleiskatsaus

Gluteeni voi olla vaarallinen ja sillä voi olla suuri vaikutus aivojen toimintaan. Gluteenia sisältävien elintarvikkeiden välttäminen voi vähentää dramaattisesti sekä psykologisia että neurologisia oireita.

  1. Niederhofer H, Pittschieler K. (2006) A preliminary investigation of ADHD symptoms in persons with celiac disease. Journal of Attention Disorders. 10:200-204.
  2. Peltola M, Kaukinen K, Dastidar P, Haimila K, Partanen J, Haapala AM, ym. (2009) Hippokampuksen skleroosi refraktorisessa ohimolohkoepilepsiassa liittyy gluteeniyliherkkyyteen. Journal of Neurology, Neu-rosurgery and Psychiatry. 80:626-630.
  3. Ruuskanen A, Kaukinen K, Collin P, Huhtala H, Valve R, Maki M, ym. (2010) Positiiviset seerumin antigliadiinivasta-aineet ilman keliakiaa vanhusväestössä: Onko sillä väliä? Scandinavian Journal of Gastroenterology. 45:1197-1202.
  4. Jackson, J. R., Eaton, W. W., Cascella, N. G., Fasano, A., & Kelly, D. L. (2012). Keliakian ja gluteeniyliherkkyyden neurologiset ja psykiatriset ilmentymät. Psychiatric Quarterly, 83(1), 91-102.
  5. Dickerson F, Stallings C, Origoni A, Vaughan C, Khushalani S, Leister F, ym. (2010) Markers of gluten sensitivity and celiac disease in recent-onset psychosis and multi-episode schizophrenia. Biological Psychiatry. 68:100-104.
  6. Hadjivassiliou M, Boscolo S, Davies-Jones GA, Grunewald RA, Not T, Sanders DS, et al.(2002) The humoral response in the pathogenesis of gluten ataxia. Neurology. 58:1221-1226.
  7. Hadjivassiliou M, Grunewald RA, Davies-Jones GA. (2002) Gluteeniyliherkkyys neurologisena sairautena. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry. 72:560-563.
  8. Hollon J., et al. (2015) Effect of Gliadin on Permeability of Intestinal Biopsy Explants from Celiac Disease Patients and Patients with Non- Celiac Gluten Sensitivity. Nutrients 7.3 1565-76.
  9. Palova-Jelinkova L, Rozkova D, Pecharova B, Bartova J, Sediva A, Tlaskalova-Hogenova H, et al. (2005) Gliadiinifragmentit indusoivat ihmisen dendriittisten solujen fenotyyppistä ja toiminnallista kypsymistä. Journal of Immunology. 175:7038-7045
  10. Cooper, E. L. (2003). Autismin neuroimmunologia: monitahoinen hypoteesi. International journal of immunopathology and pharmacology, 16(3), 289-292.
  11. Hadjivassiliou M, Williamson CA, Woodroofe (2004) N. The immunology of gluten sensitivity: Beyond the gut. Trends in Immunology. 25:578-582.
  12. Amarri, S., Alvisi, P., De Giorgio, R., Gelli, M. C., Cicola, R., Tovoli, F., … & Volta, U. (2013). Vasta-aineet deamidoituja gliadiinipeptidejä vastaan: keliakian tarkka ennustaja imeväisiässä. Journal of clinical immunology, 33(5), 1027-1030.
  13. Jackson, J. R., Eaton, W. W., Cascella, N. G., Fasano, A., & Kelly, D. L. (2012). Keliakian ja gluteeniyliherkkyyden neurologiset ja psykiatriset ilmentymät. Psychiatric Quarterly, 83(1), 91-102.
  14. Palova-Jelinkova L, Rozkova D, Pecharova B, Bartova J, Sediva A, Tlaskalova-Hogenova H, et al. (2005) Gliadiinifragmentit indusoivat ihmisen dendriittisten solujen fenotyyppistä ja toiminnallista kypsymistä. Journal of Immunology. 175:7038-7045
  15. Zubareva, O. E., & Klimenko, V. M. (2013). Proinflammatoristen sytokiinitasojen nousu varhaisessa iässä hermosto- ja mielenterveyspatologian kehittymisen riskitekijänä. Neuroscience and Behavioral Physiology, 43(4), 535-541.
  16. Sapone A, Lammers KM, Mazzarella G, Mikhailenko I, Carteni M, Casolaro V, et al. (2010) Differential limakalvon IL-17-ekspressio kahdessa gliadiinin aiheuttamassa sairaudessa: Gluteeniyliherkkyys ja autoimmuuninen enteropatia keliakia. International Archives of Allergy and Immunology. 152:75-80.
  17. Marsh, M. N. (1992). Gluteeni, päähistokompatibiliteettikompleksi ja ohutsuoli: molekulaarinen ja immunobiologinen lähestymistapa gluteeniyliherkkyyden (”celiac sprue”) spektriin. Gastroenterology, 102(1), 330-354
  18. de Magistris, L., Familiari, V., Pascotto, A., Sapone, A., Frolli, A., Iardino, P., … & Militerni, R. (2010). Suolistoesteen muutokset autismin kirjon häiriöitä sairastavilla potilailla ja heidän ensimmäisen asteen sukulaisillaan. Journal of pediatric gastroenterology and nutrition, 51(4), 418-424.
  19. Forsythe, P., & Kunze, W. A. (2013). Äänet sisältäpäin: suolistomikrobit ja CNS. Cellular and molecular life sciences, 70(1), 55-69.
  20. Foster, J. A., & Neufeld, K. A. M. (2013). Suolisto-aivoakseli: miten mikrobiomi vaikuttaa ahdistukseen ja masennukseen. Trends in neurosciences, 36(5), 305-312.
  21. Hollon J., ym. (2015) Gliadiinin vaikutus keliakiapotilaiden ja ei-keliakiaa sairastavien gluteeniyliherkkyyttä sairastavien potilaiden suolistobiopsiaeksplantaattien läpäisevyyteen. Nutrients 7.3: 1565-76.
  22. Critchfield JW, van Hemert S, Ash M, Mulder L, Ashwood P. (2011) Probioottien mahdollinen rooli lapsuusiän autismin kirjon häiriöiden hoidossa. Gastroenterologian tutkimus ja käytäntö. 161358.
  23. Bizzaro, N., Tozzoli, R., Villalta, D., Fabris, M., & Tonutti, E. (2012). Keliakian ja gluteeniintoleranssin ajankohtaiset kysymykset. Clinical reviews in allergy & immunology, 42(3), 279-287.
  24. Monsuur AJ, Wijmenga C (2006) Understanding the molecular basis of celiac disease: what genetic studies reveal. Ann Med 38:578-591.
  25. Mazzarella G, Maglio M, Paparo F, Nardone G, Stefanile R, Greco L, van de Wal Y, Kooy Y, Koning F, Auricchio S, Troncone R: (2003) Immunodominantti DQ8-rajoitteinen gliadiinipeptidi aktivoi ohutsuolen immuunivasteen HLA-DQ8-positiivisten mutta ei HLA-DQ8-negatiivisten keliaakikkopotilaiden viljelemässä limakalvossa in vitro. Gut 52:57-62.
  26. Hadjivassiliou M, Grunewald RA, Chattopadhyay AK, Davies-Jones GA, Gibson A, Jarratt JA, et al. (1998) Clinical, radiological, neurophysiological, and neuropathological characteristics of gluten ataxia. Lancet. 352:1582-1585.
  27. S. J. Genuis, (2010) Herkkyyteen liittyvät sairaudet: allergian, ruoka-aineintoleranssin ja kemiallisen herkkyyden yleistyvä pandemia. Science of the Total Environment, vol. 408, no. 24, pp. 6047-6061

.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.