181 ylijäämäisen ihmisalkion, mukaan lukien sekä normaalisti että epänormaalisti hedelmöittyneiden alkioiden, kehittymistä havainnoitiin 2. päivästä 5., 6. tai 7. päivään in vitro. 63/149 (42 %) normaalisti hedelmöittyneistä alkioista saavutti blastokystavaiheen päivänä 5 tai 6. Kokonais-, trofektodermi- (TE) ja sisäisen solumassan (ICM) solujen lukumäärät analysoitiin merkitsemällä ytimet eri tavoin polynukleotidispesifisillä fluorokromeilla. TE-ytimet leimattiin yhdellä fluorokromilla immunokirurgisen lyysin aikana ennen alkion kiinnittämistä ja molempien ydinsarjojen leimaamista toisella fluorokromilla (Handyside ja Hunter, 1984, 1986). Vasta laajentuneissa, normaalisti hedelmöittyneissä blastokystoissa oli 5. päivänä yhteensä 58,3 +/- 8,1 solua, jotka kasvoivat 84,4 +/- 5,7 ja 125,5 +/- 19 soluun 6. ja 7. päivänä. TE-solujen määrä oli samanlainen päivinä 5 ja 6 (37,9 +/- 6,0 ja 40,3 +/- 5,0) ja kaksinkertaistui sitten päivänä 7 (80,6 +/- 15,2). Sitä vastoin ICM-solujen määrä kaksinkertaistui päivien 5 ja 6 välillä (20,4 +/- 4,0 ja 41,9 +/- 5,0) ja pysyi lähes muuttumattomana päivänä 7 (45,6 +/- 10,2). Sekä TE:ssä että ICM:ssä esiintyi laajalle levinnyttä solukuolemaa, josta osoituksena olivat pirstaleiset tumat, jotka lisääntyivät huomattavasti päivään 7 mennessä. Näitä tuloksia verrataan morfologisesti epänormaalien blastokystien ja epänormaalisti hedelmöittyneistä alkioista peräisin olevien blastokystien solujen määriin. Myös pysähtyneiden alkioiden tumia tutkittiin. Normaalisti hedelmöittyneissä blastokystissa olevien TE- ja ICM-solujen määrä näyttää olevan samanlainen kuin hiiressä olevien solujen määrä. Toisin kuin hiirellä, ICM-solujen osuus on kuitenkin suurempi, vaikka molemmissa linjoissa tapahtuu solukuolema.