En ollut aina Honors-ohjelmassa. Kuten monet teistä, hain Albertan yliopistoon suoraan lukiosta ohjelmaan, joka kuulosti mielestäni mielenkiintoiselta. Olen kuitenkin yksi niistä onnekkaista, joiden ei tarvinnut vaihtaa ohjelmaa löytääkseen paikkansa. Löin jättipotin hakemalla sosiologiaan, tieteenalaan, joka tuntui sekä sopivan täydellisesti että olevan minulle haaste.
Kolmantena opiskeluvuotenani sain laitoksen uutiskirjeen, jossa mainostettiin honors-ohjelmaa, ja ajattelin, miksipä ei. Honors-ohjelmaan liittyminen tarkoitti sitä, että minun ei tarvitsisi suorittaa sivuaineopintoja, vaan voisin sen sijaan ottaa enemmän sosiologian kursseja tai jopa valinnaisia kursseja. Toiseksi olen aina halunnut kirjoittaa kirjan, ja minulla oli hieman harhaanjohtava käsitys siitä, että honors-ohjelma auttaisi (eli pakottaisi) minua saavuttamaan sen. Nyt kun olen viimeisellä lukukaudella honors-ohjelmassa, minulla on paljon parempi käsitys siitä, miltä honors-opinnäytetyö näyttää.
Tässä artikkelissa jaan 10 kovalla työllä ansaittua honors-opinnäytetyöviisautta, muun muassa siitä, miten löytää ohjaaja, valita aihe ja jäsentää tutkielman rakenne.
Opinnäytetyö (honors thesis) on periaatteessa pelkkä pitkä tutkimusote. Laitoksesta riippuen tutkielman pituus voi olla 40-60 sivua. Vaikka se on todennäköisesti pidempi kuin mikään aiemmin kirjoittamasi, saat koko viimeisen opiskeluvuotesi aikaa sen kirjoittamiseen ja runsaasti ohjaajan antamaa opastusta. Joillakin laitoksilla saatetaan vaatia, että opinnäytetyösi sisältää alkuperäistutkimusta (esimerkiksi haastatteluja tai itse keräämiäsi tietoja), kun taas toisilla laitoksilla voit tehdä synteesin aiheesta jo tehdystä tutkimuksesta ja soveltaa sitä uusiin tapauksiin. Lopuksi sinua saatetaan vaatia esittelemään tai ”puolustamaan” tutkielmasi professoreista koostuvalle paneelille tai yksinkertaisesti toimittamaan sen paperiversiona osastollesi.
Useimmissa kunniatutkinnoissa edellytetään, että opinnäytetyön tekemisen aikana sinun on pidettävä yllä tiettyä akateemista suoritustasoa muilla kursseilla. Joissakin tutkinto-ohjelmissa on opintoseminaareja, joihin voit osallistua opintopisteitä vastaan ja jotka opastavat sinua tutkimusprosessin aikana. Itse asiassa itse essee on yleensä opintopisteen arvoinen. Sain 3* syyslukukaudella tutkielmani tutkimisesta ja 3* tällä lukukaudella tutkielmani kirjoittamisesta. Kun otetaan huomioon honors-ohjelman korkeat vaatimukset, monet opiskelijat valitsevat kevennetyn kurssimäärän opinnäytetyön kirjoittamisen ajaksi.
Vaikka opinnäytetyön kirjoittaminen on loistava tapa tehdä omaa tutkimusta, sen ei tarvitse olla uraauurtava panos kirjallisuuteen. Perustutkintotasolla opinnäytetyö on enemmänkin akateemisen tutkimusprosessin oppimista, joka valmistaa sinua jatkotyöhön. Tätä silmällä pitäen älä painosta itseäsi saamaan sitä täydelliseksi ensimmäisessä luonnoksessasi. Varaa sen sijaan viikonpäivä opinnäytetyöllesi tai sitoudu kirjoittamaan vähintään kaksi sivua päivässä, niin saat sen valmiiksi hetkessä. Luonnosten tulisi olla viestintämuoto ohjaajasi kanssa. Lähetä usein sähköpostipäivityksiä, jotta ohjaajasi voi pitää sinut oikeansuuntaisena.
Vaikkakin sana ”esitellä” ymmärrettävästi pelottaa monia opiskelijoita, tämä saattaa itse asiassa olla opinnäytetyön helpoin vaihe, koska se tarkoittaa, että olet saanut sen valmiiksi. Ohjaajasta riippuen sinua saatetaan pyytää esittelemään tai ”puolustamaan” työtäsi professoreista koostuvalle minipaneelille tai toimittamaan tutkielmasi toiselle lukijalle arvioitavaksi. Sinua saatetaan myös pyytää esittelemään posteri kampuksen tutkimustapahtumassa, kuten FURCA:ssa (Festival of Undergraduate Research and Creative Activities) tai laitoksen konferenssissa. Jos esitteleminen on sinun juttusi, ylioppilaskunta ja Undergraduate Research Initiative (URI) tarjoavat apurahoja, joiden avulla voit osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Lopuksi voisit harkita opinnäytetyösi lähettämistä johonkin yliopiston monista vertaisarvioiduista perustutkintoa käsittelevistä lehdistä.
Loppupäätelmä
Korkeakoulututkinnon opinnäytetyön kirjoittaminen on ollut myrskyisä mutta arvokas kokemus. En ainoastaan oppinut tutkimus- ja kirjoitustaitoja, vaan sain myös henkilökohtaista näkemystä siitä, miten haluan tehdä tutkimusta tulevaisuudessa. Alkuperäiskansojen ruokaomavaraisuutta koskeva tutkimukseni altistaa minut maapohjaisille tutkimusmenetelmille, jotka rohkaisevat minua tunnistamaan juureni ja muodostamaan suhteita ihmisiin ja paikkoihin, joilla on merkitystä. Pyrin olemaan liittolainen dekolonisaatiossa ja tekemään mielekkäitä muutoksia kohti sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta Amiskwacîwâwâskahikanissa ja toisessa kodissani Uudessa-Seelannissa. Näen opinnäytetyöni lähtökohtana jatkotutkimukselle ja aktivistityölle. Esittelen tutkimukseni FURCAssa 11. maaliskuuta 2020 ja sosiologian jatko-opiskelijoiden konferenssissa 27. huhtikuuta 2020. Toivon, että tutkimukseni esille tuominen näyttää muille opiskelijoille, että tämä työ on olemassa, ja rohkaisee heitä tarttumaan siihen omissa opinnoissaan.