Alaskan tulivuori vauhditti aikoinaan ilmastonmuutosta, pimensi Välimeren taivaan, käynnisti nälänhädän ja mahdollisesti muutti historiaa.
LONDON, 1. heinäkuuta 2020 – Geologit ovat jälleen kerran osoittaneet, että ilmastonmuutos voi liittyä joihinkin ihmiskunnan historian dramaattisimpiin hetkiin: Rooman tasavallan sisällissotiin, joka päättyi kreikkalaisen dynastian kukistumiseen Egyptissä ja Rooman valtakunnan nousuun.
Kesät heti Julius Caesarin salamurhan jälkeen vuonna 44 eaa. (ennen kristinuskon aikaa) olivat kylmimpiä pohjoisella pallonpuoliskolla tuhansiin vuosiin, ja tämä yhtäkkinen pitkittynyt kylmyys voidaan yhdistää sadonmenetyksiin, nälänhätään, Niilin tärkeän tulvan epäonnistumiseen ja roomalaisen Marcus Antoniuksen ja Egyptin viimeisen ptolemaiolaisen hallitsijan Kleopatran kuolemaan.
Laukaiseva tekijä tuolle kylmälle varjolle Välimeren historian teatterin yllä? Kesän ja syksyn lämpötilat laskivat jopa 7 °C normaalia alhaisemmiksi, koska toisella puolella pallonpuoliskoa purkautui vuonna 43 eaa. Alaskan tulivuori, joka heitti valtavia määriä nokea ja sulfaatteja stratosfääriin ja himmensi auringon säteilyä suurimmaksi osaksi seuraavan vuosikymmenen ajan.
Ja todisteet? Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan arktisissa jääsydämissä olevat vulkaanisen tuhkan kerrostumat voidaan yhdistää suoraan yhteen aikoinaan savuavaan kraatteriin Aleuttien saarilla, joka tunnetaan nykyään nimellä Okmok.
Keskilämpötilat laskivat dramaattisesti. Kesän sademäärät nousivat Etelä-Euroopassa 50-120 prosenttia normaalia suuremmiksi. Syksyn sademäärät nousivat nelinkertaisiksi.
”Se, että maapallon toisella puolella sijaitseva tulivuori vaikutti osaltaan egyptiläisten tuhoon ja Rooman valtakunnan nousuun, on kiehtovaa.”
Loppu on historiaa: kirjaimellisesti. Tuolta ajalta säilyneissä roomalaisissa ja kiinalaisissa kronikoissa kirjataan se, mitä tutkijat kutsuvat ”epätavallisiksi ilmakehän ilmiöiksi” sekä ”laajalle levinneeksi nälänhädäksi.”
Vähemmän suoraan Grönlannin vuotuisissa jääkerroksissa säilyneet tiedot lyijyn aiheuttamasta saastumisesta kertovat tarinaa taloudellisesta taantumasta, joka heijastuu mahdollisesti lyijyn ja hopean kaivostoiminnan ja sulattamisen vähenemisessä Rooman tasavallan viimeisinä vuosina.
Ja vaikutus pallonpuoliskon ilmastoon tallentui myös Niilin vuotuiseen virtaamaan ja tulvaan, säännölliseen tulvaan, joka rikastutti Niilin laakson viljasatoa ja toimitti leipää Roomaan ja sen sisarkaupunkeihin.
Tutkimusta johti Nevadassa sijaitsevan yhdysvaltalaisen aavikkotutkimusinstituutin Joe McConnell. ”Se, että maapallon toisella puolella oleva tulivuori purkautui ja vaikutti tehokkaasti roomalaisten ja egyptiläisten tuhoon ja Rooman valtakunnan nousuun, on kiehtovaa”, hän sanoi. ”Se osoittaa, miten hyvin maailma oli yhteydessä toisiinsa jo 2000 vuotta sitten.”
Ja yksi hänen kanssakirjoittajistaan, Joseph Manning Yalen yliopistosta, sanoi: ”Tiedämme, että Niilin joki ei tulvinut vuosina 43 eaa. ja 42 eaa. – ja nyt tiedämme miksi. Tulivuorenpurkaus vaikutti suuresti Niilin valuma-alueeseen.”
Ilmaston rooli
Se, että joukkomuutto, konfliktit ja aikoinaan vakaiden hallintojärjestelmien romahtaminen voivat liittyä ilmastonmuutokseen, ei ole mikään uutinen: tutkijat ovat toistuvasti havainneet, että kuivuus, kylmyys ja sadonkorjuun epäonnistuminen voidaan yhdistää muinaisten keisarikuntien romahtamiseen Lähi-idässä ja pronssikauden Välimerellä.
Juuri 1500 vuotta sitten tulivuorenpurkaukset on ajoitettu nälänhätään, Justinianuksen ruttoon ja muuhun myllerrykseen Bysantin valtakunnassa. Professori Manning oli jo aiemmin yhdistänyt Niilin tulvan epäonnistumisen Ptolemaiosten dynastian romahdukseen Egyptissä.
Eikä tulivuorenpurkauksen eikä siitä seuranneen ilmastohäiriön voida sanoa ”aiheuttaneen” muinaisia valtataisteluita. Mutta epävakauden, nälänhädän ja nälänhädän tausta voidaan yhdistää konflikteihin, ja ilmastoa pidetään nykyään erottamattomana tekijänä. Kylmät, rankat sateet väärään vuodenaikaan voivat pilata minkä tahansa sadon.
”Välimeren alueella nämä märät ja erittäin kylmät olosuhteet maatalouden kannalta tärkeinä kevät- ja syyskausina todennäköisesti heikensivät sadon tuottoa ja pahensivat toimitusongelmia aikakauden meneillään olleiden poliittisten mullistusten aikana”, sanoo toinen kirjoittaja Andrew Wilson Oxfordin yliopistosta.