Impact of the 2010 Pakistan Floods on Rural and Urban Populations at Six Months – PLOS Currents Disasters

Results

Pre-Flood Living Conditions

Tulvaa edeltävät elinolot

Tulvaan osallistui yhteensä 1769 kotitaloutta, jotka edustivat 14 506:ta ihmistä, joista 87,0 % asui maaseudulla ennen tulvaa. Tutkimuksemme kotitalouksien demografiset tiedot vastasivat hyvin Pakistanin kansallisia tilastoja.9 Kotitalouksien keskikoko oli 8,1 (8,2 kaupungissa, 7,6 maaseudulla, p=0,001). Puolet (50,6 %) kotitalouden jäsenistä oli alle 18-vuotiaita, ja 5,0 % oli yli 60-vuotiaita. Kotitalouden päämies oli mies 96,2 prosentissa kodeista, ja hänen keski-ikänsä oli 46,4 vuotta (vaihteluväli 18-96). Kotitalouden jäsenillä oli todennäköisemmin vähintään peruskoulun suorittanut koulutus kuin HOH:lla (54,1 % vs. 34,6 %, p=0,00). Kaupunkitalouksissa oli kaikilla tasoilla huomattavasti korkeampi koulutus kuin maaseudulla (p=0,00). Kotitalouksien kuukausitulot olivat keskimäärin alle 10 000 rupiaa (noin 112 Yhdysvaltain dollaria). Kaupunkiväestö ansaitsi todennäköisemmin alle 5 000 rupiaa kuukaudessa (31,0 % vs. 21,8 %, p=0,00).

Mudatiili oli yleisin materiaali seinissä (79,4 % kaiken kaikkiaan; 56,2 % kaupungeissa vs. 82,9 % maaseudulla, p=0,00) ja lattioissa (83,7 %; 68,1 % kaupungeissa vs. 85,1 % maaseudulla, p=0,00). Katoista 40,6 prosenttia oli tehty mudasta tai savitiilestä (19,7 prosenttia kaupungeissa ja 42,2 prosenttia maaseudulla, p=0,00), mutta myös sementtiä, puuta ja muita materiaaleja käytettiin. Ennen tulvia sähköä oli saatavilla 81,2 prosentissa kotitalouksista (88,6 % kaupungeissa ja 80,1 % maaseudulla, p=0,001), pääasiassa sähkölinjoista. Kotitalouksista 71,0 prosentilla oli käytössään jonkinlainen käymälävarustus (67,4 % kaupungeissa ja 71,5 % maaseudulla, p=0,00). Lähes kaikilla kotitalouksilla (91,8 %) oli mahdollisuus käyttää suojattua vesilähdettä (87,7 % kaupungeissa ja 92,5 % maaseudulla, p=0,00).

Tulvien vaikutukset

Tulvien aiheuttamat fyysiset vahingot olivat laajalle levinneet: 54,8 % kotitalouksista raportoi kotinsa vaurioituneen. Yli puolet (54,8 %) näistä oli vaurioitunut korjauskelvottomaksi, 28,8 %:lla oli merkittäviä, mutta korjattavissa olevia vaurioita, 10,9 %:lla vähäisiä, mutta asumiskelpoisia vaurioita ja 5,6 %:lla vähäisiä vaurioita. Kotitalouksien keskimääräinen koko ei muuttunut tulvien jälkeen sen enempää maaseudulla (7,6-7,5, p=0,08) kuin kaupungeissakaan (8,2-8,0, p=0,14). 80,4 prosentissa kotitalouksista oli alle 10 jäsentä, 18,6 prosentissa kotitalouksista 11-20 jäsentä ja 1,1 prosentissa kotitalouksista yli 21 jäsentä (p=0,57). Tulvien vuoksi 86,8 prosenttia kotitalouksista (76,9 prosenttia kaupungeissa ja 88,3 prosenttia maaseudulla, p=0,00) joutui jättämään kotinsa kahdeksi tai useammaksi viikoksi. Jossain vaiheessa tulvan jälkeisten kuuden kuukauden aikana 46,9 prosenttia kotitalouksista oli asunut maansisäisten pakolaisten leirillä (44,0 prosenttia kaupungissa ja 47,3 prosenttia maaseudulla, p=0,41). Useimmat kotitaloudet (64,5 %) asuivat vain yhdessä paikassa kuuden kuukauden aikana, mutta 34,5 % muutti vähintään kerran, 21,1 % kaksi kertaa, 9,9 % kolme kertaa ja 4,5 % neljään tai useampaan paikkaan. Muutto kotiseudulta toiselle maantieteelliselle paikkakunnalle oli harvinaisempaa (12,6 % kaupungista vs. 18,4 % maaseudulta, p=0,00). Tutkimushetkellä 51,9 prosenttia maaseudun kotitalouksista oli palannut kotiinsa, kun taas 73,9 prosenttia kaupunkien kotitalouksista (p=0,00).

Taulukossa 1 arvioidaan infrastruktuuria vertailemalla maaseudun ja kaupunkien kotitalouksien pääsyä yleishyödyllisiin palveluihin ennen ja jälkeen tulvan. Tutkimushetkellä niiden kotitalouksien määrä, joilla ei ollut sähköä, oli kasvanut 18,8 prosentista 32,9 prosenttiin (p = 0,00). Sähkön puute kaksinkertaistui sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Niiden kotitalouksien osuus, joilla ei ollut käymälätiloja, kasvoi 29,0 prosentista 40,4 prosenttiin (p = 0,000), mutta lisäys oli suurempi maaseudun kotitalouksissa. Suojatun veden saanti pysyi tulvien jälkeen ennallaan (96,8 % ennen ja 96,7 % jälkeen, p=0,00); vesilähde kuitenkin muuttui merkittävästi molemmissa ympäristöissä (p=0,00).

26 6

1% 6 0 % kotitalouksista (90,0 % maaseudulla, 75,0 % kaupungissa, p=0,00). Kotitalouksien keskimääräiset ilmoitetut kuukausitulot putosivat alle 10 000 rupiasta kuukaudessa alle 5 000 rupiaan (noin 56 Yhdysvaltain dollaria). Maaseudun kotitaloudet ilmoittivat todennäköisemmin alle 5 000 rupian kuukausipalkan kuin kaupunkikotitaloudet (75,2 % vs. 73,1 %, p=0,00). Niistä kotitalouksista, jotka ilmoittivat tulojen menettämisestä, 55,5 prosenttia ilmoitti, että heidän toimeentulonsa tai tulonhankintansa ei ollut palautunut normaaliksi kuuden kuukauden kuluttua ja että toipumisen odotettiin kestävän yli vuoden (57,1 prosenttia maaseudulla, 42,5 prosenttia kaupungeissa, p=0,004). Kotitalouksista 24,8 prosenttia ei odottanut koskaan toipuvansa tulojen menetyksistä.

Tulviin suoraan liittyvät vammat ja kuolemantapaukset olivat harvinaisia, mutta terveysvaikutukset olivat yleisiä. Vain 0,5 prosenttia kotitalouksista ilmoitti tulvaan liittyvästä kotitalouden jäsenen loukkaantumisesta ja vain 0,5 prosenttia ilmoitti tulvaan liittyvästä kuolemantapauksesta. Kuolemantapaukset olivat huomattavasti todennäköisempiä kaupunkitalouksissa (p=0,02). Kuusi kuukautta tulvan jälkeen 77,0 prosenttia kotitalouksista (71,1 prosenttia kaupungeissa ja 76,5 prosenttia maaseudulla, p=0,02) ilmoitti, että niiden jäsenellä oli terveysongelmia, joista 76,8 prosenttia kyselyyn osallistuneiden mielestä liittyi tulviin. Kaupunkitalouksissa raportoitiin enemmän tulviin liittyviä terveysongelmia kuin maaseudulla (80,1 % vs. 76,5 %, p=0,01).

Taulukossa 2 arvioidaan muuttujia, jotka ennustavat palvelujen palautumista kuuden kuukauden kuluttua. HOH:n ikä ei muuttanut sähkön, puhtaan veden tai wc-tilojen saatavuutta. HOH:n koulutustaso vaikutti saatavuuteen: kotitaloudet, joiden päämiehenä oli vähintään peruskoulun käynyt henkilö, saivat todennäköisemmin takaisin tulvaa edeltävät sähkö- ja saniteettipalvelut, mutta ei puhdasta vettä. Käymälätilojen saannin todennäköisyys kasvoi myös HOH:n sukupuolen perusteella ja kotitalouksissa, joissa oli alle 15 jäsentä.

	Urban					Rural
	Before		After		p-val	Before		After		p-val
	n	%	n	%			n	%	%	n	%
sähkö	229		228					0.00	1526		1515		0.00
Powelines	175	76%	158	69%			1202	79%	979	65%
Generator	21	9%	2	1%			10	0.7%	6	0.4%
Muut	7	3%	10	4%			10	0.7%	15	1.0%
Ei mitään	26	11%	58	25%			304	20%	515	40%
	n	%	%	n	%	p-00	1505		1485
Private	145	64%	109	49%			819	54%	481	32%
Julkinen/jaettu	8	4%	21	10%		257	17%	407	27%
Ei mitään	74	33%	92	41%		429	29%	597	40%
	n	%	N	%	%	p-val	n	%	n	%	p-val
VESILÄHDE	227		226			0.00	1520		1527
Sisätila	44	19%	37	16%		187	12%	158	10%	0.00
Tankkiauto	6	3%	14	6%		31	31	3%	3%	3%	4%	3%	14%	6%	Borehole	142	63%	141	62%		1190	78%	1020	67%
Suojaamaton Kaivo	2	1%	3	3	1%		10	10	10	10	10	10	10	10	1%	1%

	Sähkö			Vesi			Vessat			Käymälät
		OR	CI	p-value	OR	CI	p-value	OR	CI	p-value
Kotitalouspäällikkö Koulutus (Viitattu=ei)	2.3	1.8-2.8	0.00	1.4	0.6-3.0	0.44	1.8	1.5-2.2	0.00
Talouspäällikön sukupuoli (Ref=Mies)	1.2	0.7-2.0	0.53	0.9	0.1-1.0	0.90	2.1	1.2-3.7	0.01
Kotitalouspäällikön ikä (viite >50 vuotta)	1.0	1.0-1.0	0.14	1.0	1.0-1.0	0.53	1.0	1.0-1.0	0.68
Kotitalouden koko (Ref < 15)	1.2	0.9-1.6	0.28	0.9	0.4-2.3	0.83	1.4	1.0-1.8	0.03