Lactobacillus acidophiluksen kaltaisia probiootteja, joiden tunnustetaan tuottavan terveyshyötyjä kuluttajille, lisätään yleisesti fermentoituihin maitotuotteisiin maailmanlaajuisesti, joista jogurtti on suosittu jakeluväline. Jotta suurin osa probiootteihin liittyvistä oletetuista terveyshyödyistä toteutuisi, riittävä määrä elinkelpoisia soluja on saatava nautintahetkellä. Aiemmin on kuitenkin osoitettu, että niiden elinkelpoisuus heikkenee kylmäsäilytyksen aikana. Tässä tutkimuksessa keskityttiin jogurtin käynnistysviljelmien vaikutuksiin viiden L. acidophilus -kannan eloonjäämiseen painottaen matalaa pH:ta ja hapontuotantoa. Lisäksi analysoitiin L. acidophilus -kantojen erilaista eloonjäämiskäyttäytymistä. Tätä varten L. acidophiluksen elinkykyisten solujen määrä määritettiin viikoittain 4 °C:n säilytyksen aikana erityyppisissä jogurteissa, jotka oli valmistettu pelkällä Streptococcus thermophilus -bakteerilla, pelkällä L. delbrueckii ssp. bulgaricus -bakteerilla, molemmilla käynnistysviljelykasvilajeilla tai glucono-delta-laktonilla (GDL). Kaikki jogurttityypit, pastöroituja jogurtteja lukuun ottamatta, fermentoitiin yhdessä L. acidophiluksen kanssa. Jogurttifiltraatti analysoitiin mahdollisten inhiboivien aineiden esiintymisen ja vetyperoksidin määrän varalta. Käynnistysviljelmät eivät vaikuttaneet L. acidophiluksen lisääntymiseen, sillä kaikki kannat saavuttivat korkean tason varastointijakson 0. päivänä. L. acidophilus PIM703:n ja SBT2062:n solumäärät pysyivät tasaisina (~6 × 10(7)CFU/g) koko 28 päivän varastointijakson ajan molemmilla käynnistysviljelmillä valmistetuissa jogurteissa, kun taas ATCC 700396:n ja NCFM:n solumäärät pienenivät enimmillään 3 ja 4,6 lokia. Kun starttiviljelmät korvattiin GDL:llä, kaikki kannat selvisivät hyvin, mikä viittaa siihen, että alhainen pH ei ollut kriittinen tekijä, joka määräsi niiden selviytymisen. Lisäksi starttiviljelmillä valmistetuista jogurteista kerätyllä suodoksella näytti olevan korkeampi inhibitorinen aktiivisuus L. acidophilusta vastaan kuin GDL:llä valmistetuilla jogurteilla. Elinkelpoisten käynnistysviljelmien läsnäolo oli välttämätöntä joidenkin kantojen eloonjäämiseen vaikuttamiseksi haitallisesti, sillä pastöroiduilla jogurteilla ei ollut vaikutusta niiden eloonjäämiseen. Erityisesti L. delbrueckii ssp. bulgaricus -bakteerin L. acidophilus NCFM -bakteeriin kohdistama inhiboiva vaikutus oli voimakkaampi kuin S. thermophilus -bakteerin, mutta samaa vaikutusta ei kuitenkaan havaittu SBT2062:ssa. Stationaarisen vaiheen NCFM-soluihin kohdistuva inhibitio saattaa johtua L. delbrueckii ssp. bulgaricuksen tuottaman vetyperoksidin kohonneesta määrästä. Probioottisten kantojen eloonjäämisominaisuuksien eroja aiheuttavien tekijöiden selvittäminen johtaa terveyshyötyjen tehokkaampaan tarjoamiseen fermentoiduissa maitotuotteissa kohdennettujen teknologisten interventioiden avulla.