Okei, hieman vähemmän hälyttävään sävyyn; kokemukseni mukaan kyllä, voit tehdä mitä haluat, sinun täytyy vain olla varovainen!
Olen itse pitänyt Rhacodactylus Ciliatusin, Crested Geckon, kasvatuskoloniaa häkissä, joiden mitat ovat n. 2′ x 1′ x 3′, ja 1/3 (~7″ x 12″) pohjasta on vettä. Aikuiset eivät koskaan hukkuneet, niiden poikaset, joiden annoin kuoriutua häkissä, eivät koskaan hukkuneet (myönnettäköön, että poistin ne päivän tai kahden sisällä kuoriutumisesta), ja hitto, vain 3 sirkkaa hukkui koskaan. Keskeinen tekijä, jonka katson johtuvan tästä, on se, että tein eläinten kiipeämisen vedestä hyvin helpoksi. Vesi itsessään oli 4 tuuman syvyistä, mutta siinä oli useita suuria kiviä ja oksia, joten eläin ei koskaan ollut kuin noin 4 tuuman päässä jostain, johon se voisi helposti kiivetä vedestä. Minusta oli itse asiassa varsin viihdyttävää seurata, kuinka jotkut Crested-eläimet jostain syystä syöksyivät veteen ja kiipesivät sieltä pois. Kun sanot Marbled Gecko, oletan, että puhut jostakin arboreaalisesta australialaisesta gekosta (vain sivuhuomautuksena, tieteelliset nimet ovat aina hyödyllisiä). Ne ovat pienempiä kuin Crestedit, joten se on tietenkin otettava huomioon vesielementtiä rakennettaessa, mutta se ei sulje ajatusta heti pois. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että vesielementti EI ole yhtä kuin kuollut gekko. Onko riski suurempi? Varmasti, joku muu aiemmin tässä ketjussa mainitsi, että gekko on kuollut vesielementtiin. On sinun päätettävissäsi, mikä riskitaso on hyväksyttävä.
Muutama seikka pohdittavaksi:
1) Kaikki sammakot eivät tarvitse tai edes halua suurta vesielementtiä häkkiinsä. Monet sammakot ja konnat, palokärpäset mukaan lukien, ovat varsin tyytyväisiä tarpeeksi suureen vesiastiaan, johon ne voivat kiivetä aika ajoin.
2) Onko gekkosi luonnostaan puroissa tai lammikoissa ja niiden läheisyydessä? Jos ei, suuri vesielementti voi olla huono idea. Se voisi luoda liikaa kosteutta tai yksinkertaisesti stressata eläintä täysin vieraaksi sen vaistomaisesti ohjelmoidusta käyttäytymisestä. Jos muistan oikein, suurin osa australialaisista marmori- ja samettigeckoista on kotoisin Australian kuivemmista metsistä, joissa seisova vesi on suurimmaksi osaksi kausiluonteinen ilmiö.
Kannatan täysin kauniiden, luonnonläheisten vivaarioiden luomista. Ne parantavat eläinten elämää, lisäävät niistä saatavaa nautintoa ja lisäävät aidosti kodin sisustusta. Mutta sinun on varmistettava, että yhdistät oikean eläimen oikeaan aitaukseen. Älä laita kuivan metsän asukasta sademetsähäkkiin äläkä lehtimetsän asukasta kallioiseen aavikkohäkkiin.
Nyt mitä tulee lajien sekoittamiseen; kyllä, ehdottomasti, se on hauskaa. MUTTA!!! Sinun täytyy olla ERITTÄIN varovainen kun teet niin. Valitse eläimiä, jotka löytyisivät yhdessä tai ainakin samalta alueelta luonnossa. Madagaskarilla voit löytää tiettyjä lehtipyrstögeckoja (uroplatus) samalta alueelta kuin tiettyjä päivägeckoja (phelsuma) ja mantellalajeja (eräs sammakkolaji). Valitse eläimiä, jotka eivät kilpaile keskenään. Päivägeckot ja anolit? Huono yhdistelmä. Vaikka niiden ympäristövaatimukset ovat samanlaiset, molemmat ovat arboreaalisia, päiväaktiivisia, alueellisia ja jossain määrin hyönteissyöjiä. Se tarkoittaa, että ne ovat aktiivisia samaan aikaan taistellen samasta alueesta ja samasta ruoasta. Tällaisissa olosuhteissa tappiot ovat väistämättömiä. Kuitenkin häkki, jossa on uroplatuksia, mantelloja ja phelsumoja, voi olla (olen nähnyt sen) varsin onnistunut. Päiväkekkoset asuvat häkin yläosassa ja ovat aktiivisia päivisin. Mantellat ovat aktiivisia aamulla ja illalla ja pysyttelevät pohjassa. Samaan aikaan Uroplatus tulee ulos vain yöllä ja pysyttelee yleensä häkin yläosassa/keskellä…olettaen, että häkki on tarpeeksi iso.
Joka johtaa seuraavaan aiheeseen, häkin kokoon! Kun sekoitat lajeja, ota sen kokoinen häkki minkä luulet olevan hyvä kaikille eläimille ja sitten kolminkertaista se…vähintään. Häkissä pitää olla niin paljon tilaa, että jokainen laji pystyy välttelemään toisiaan eikä kompastu jatkuvasti toistensa päälle. Voit helposti ja turvallisesti pitää kolmikkoa pieniä phelsumoja, mantelloja tai uroplatuksia 10 gallonan akvaariossa. Kaikkien 9 eläimen pitämiseksi suosittelisin kuitenkin häkkiä, jonka vähimmäismitat ovat 2′ x 1′ x 2′. Muuten phelsumat herättävät uroplatukset juoksentelemalla ympäriinsä päivisin, uroplatukset herättävät phelsumat yöllisillä vaelluksillaan ja mantellat vain sekaantuvat kaikkeen, minkä seurauksena kaikkien eläinten stressi lisääntyy, jolloin ne syövät vähemmän, lisääntyvät huonommin ja kuolevat todennäköisemmin.
Joo, tämä on pitkä, jatka vain lukemista, enää vähän matkaa!
Tauteja!!! Kaikkien suosima päänsärky. En tiedä teistä, mutta minusta on ihanaa ojentaa rahaa eläinlääkärille, joka ei ylipäätään tiedä mitä tekee! Vakavasti ottaen kuitenkin kun kokoat sekalajihäkkiä on kriittistä, että kaikki eläimet ovat vankeudessa kasvatettuja! Luonnosta pyydetyt eläimet (joita valitettavasti useimmat palovatsasammakot ovat) tulevat stressaantuneina, joilla on alentunut immuunijärjestelmä ja kohonnut loiskuormitus, minkä vuoksi niiden maine on herkkä ja kuoleva. On tarpeeksi vaikeaa saada ne viihtymään omissa häkeissään, mutta jos ne pannaan yhteen eri lajeja edustavien eläinten kanssa, se on pelkkä kehotus niiden kuolemaan. Vaarana on myös, että ne jättävät sinulle pienen jäähyväislahjan. Vankeudessa kasvatetut eläimet eivät ole yhtä vastustuskykyisiä taudeille kuin luonnonvaraiset lajitoverinsa. Suojatut pikku kullannuput ovat siinä suhteessa valitettavan pehmeitä. Kun ne siis asetetaan luonnonvaraisen eläimen läheisyyteen, jolla on stressin vuoksi kohonnut loiskuormitus… no… sanotaanpa vain, että tulokset ovat yleensä ennakoitavissa.
Kertauksena;
1)Vesi EI OLE yhtä kuin kuollut gekko. Se VASTAA korkeampaa riskiä, joten tee mitä voit minimoidaksesi sen.
2)Kaikki gekot eivät pidä paljosta vedestä, tee tutkimusta ensin.
3)Eläinlajeja VOIT sekoittaa. Se VOI olla hauskaa. Se on myös hyvin RISKIKAS. Tee kotitehtäväsi, suunnittele se ENNEN AIKAA, ole varovainen. Vaikka sinulla olisi varaa virheisiin, eläimilläsi ei ole.
4)Hanki kirjoja, niitä ei ole koskaan liikaa! Jos haluat päästä tekemään hienoja vivariumeja eläimillesi, suosittelen Eugene Bruinsin Encyclopedia of Terrariumia. Se on loistava tietolähde, jossa on tietoa kaikesta rakentamisesta eläinten valintaan ja lajien yhteensopivuuteen.
5)HAVE FUN!!! Nauti itsestäsi!!! Siksi me kaikki alunperin aloitimme tämän harrastuksen ja se pitää meidät siinä mukana.
P.S. (kiipeää saippualaatikkoon) Muille tähän viestiketjuun vastanneille ihmisille tyhjäpäiset lausunnot, kuten ”älä koskaan, älä koskaan sekoita lajeja” ja ”Melko paljon kaikki täällä on väärin.” eivät auta. Vakavasti puhuen. Esittäkää mielipiteenne, selittäkää, miksi se on mielestänne pätevä, tukekaa sitä omasta kokemuksestanne saaduilla todisteilla, myös kirjasitaatit ovat hyviä, jos olette eri mieltä jonkun toisen lausunnoista, tehkää se kunnioittavasti selittämällä, mistä olette eri mieltä ja miksi, ja on aina mukavaa liittää mukaan säännös siitä, että teidän mielipiteenne ei ole ainoa pätevä mielipide. Tämän foorumin tarkoitus on auttaa laajentamaan uusien harrastajien tietämystä. Se tarkoittaa sitä, että emme ainoastaan kerro ihmisille mielipidettämme vaan myös selitämme heille, miksi ja miksi. Okei, laskeudun nyt alas saippuakotelostani.