Kokeellinen käyttäytymisanalyysi edustaa radikaaliin behaviorismiin perustuvaa psykologian koulukuntaa, joka vaatii induktiivisia, tietoon perustuvia lähestymistapoja toiminnallisten suhteiden selvittämiseksi ennakko-odotusten ja käyttäytymisen välillä. Kokeellisessa käyttäytymisanalyysissä saatujen empiiristen havaintojen avulla harjoittajat voivat ennustaa ja kontrolloida käyttäytymistä operanttisten ehdollistamistekniikoiden avulla.
Kokeellisuuden roolia soveltavan käyttäytymisanalyysin käytännöissä on vaikea liioitella. Ärsykevasteiden havainnointi ja näiden ärsykevasteiden (tai käyttäytymisen) seurausten manipulointi ovat keskeisiä sovelletun käyttäytymisanalyysin (ABA) niin sanotussa ABC:
- Antecedentti – Käyttäytymiseen johtava kehotus tai alkutilanne.
- Behavior – Toiminta tai käyttäytyminen vastauksena antecedenttiin.
- Consequence – Käyttäytymiseen liittyvä vahvistusmekanismi.
Mutta sovelletun käyttäytymisanalyysin käytäntö perustuu teorioihin ja tekniikoihin, jotka on ensin kehitetty ja testattu huolellisesti suunnitelluissa kokeissa. Ja juuri kokeelliset käyttäytymisanalyytikot tyypillisesti testaavat näitä teorioita kontrolloiduissa ympäristöissä.
Kokeellinen käyttäytymisanalyysi testaa radikaalin behaviorismin teorioita
Kokeellinen käyttäytymisanalyysi perustuu B.F. Skinnerin radikaalin käyttäytymisanalyysin teorioihin, joissa kaikki havaittavat teot nähdään käyttäytymisenä, jota voidaan analysoida ja muuttaa operanttisen ehdollistamisen tekniikoiden avulla. Skinner erotti ennakkotekijän, käyttäytymisen ja seurausten väliset suhteet neljän ehdollisen ehdon mallin avulla:
- Motivoivat operaatiot – Ympäristötekijät, jotka luovat pohjan ärsyke-vaste-syklille
- Diskriminoiva ärsyke – vihje tai antecedentti, joka luo pohjan käyttäytymisvasteelle
- Käyttäytyminen – Itse vastaus, joka muuttaa ympäristöä jollakin tavalla (ja on siten havaittavissa ja mitattavissa)
- Seuraukset – Käyttäytymisen herättämät vahvistavat tai rankaisevat ärsykkeet, joilla on taipumus vahvistaa tai estää käyttäytymistä
Käyttäytymisanalyytikot katsovat kaikkien havaittavissa olevien käyttäytymismuotojen sopivan tähän viitekehykseen ja manipuloivat muuttujia löytääkseen menetelmiä, joilla voidaan muuttaa kyseistä käyttäytymistä.
Vaikka jokaisella käyttäytymisanalyytikolla on kokeilun elementtejä käytännössään, ne, jotka työskentelevät nimenomaan kokeellisissa ohjelmissa, ovat alan uusien tekniikoiden kehittämisen kärjessä.
Ensissä CDC:n toimeksiannosta toteutetussa hankkeessa tutkittiin Kaliforniassa sijaitsevan kattoteollisuuden työtapaturmiin vaikuttavia käyttäytymiseen liittyviä ja psykologisia tekijöitä. Tutkijat analysoivat tapaturmatietoja perusteellisesti ja tekivät otokseen osallistuneista työntekijöistä perusteellisia testejä, joiden tarkoituksena oli arvioida tapaturmiin mahdollisesti vaikuttaneita käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Kuten monet käyttäytymisanalyysin tutkimukset, hanke ei johtanut mihinkään suuriin läpimurtoihin, mutta loi perustan, jonka varaan myöhemmät tutkimukset voitiin rakentaa.
Tällainen tutkimus symboloi kokeellisen käyttäytymisanalyysin sääntöjä, jotka yleensä noudattavat asteittaista etenemistä kohti tehokkaita lähestymistapoja käyttäytymisen muokkaamiseen, joka perustuu tarkkaan havainnointiin ja huolelliseen kokeiluun.
Kokeellinen suunnittelu käyttäytymisanalyysissä
Keskeinen taito kaikille käyttäytymisanalyytikoille on suunnitella kokeita, jotka ovat päteviä mittauksia ympäristön tai seurausten manipuloinnista. Vaikka ABC:t ovat teoriassa suoraviivaisia, todellisuudessa potilaat elävät monimutkaisissa ympäristöissä ja heihin vaikuttavat seuraukset, jotka voivat olla sekä hienovaraisia että monitulkintaisia. Sovelletun käyttäytymisanalyysin periaatteiden soveltaminen edellyttää kykyä seuloa näiden epäselvyyksien akanoista ja suunnitella vahvistimia, jotka todella vaikuttavat koehenkilön käyttäytymiseen.
Kokeiden koehenkilöt voivat olla joko ihmisiä tai eläimiä. Suuri osa operanttisen ehdollistumisen alkuperäisestä tutkimuksesta koski eläinkokeita. Eläintutkimuksen etuna on se, että siihen liittyy vähemmän muuttujia kuin ihmisillä tehtävään työhön, jolloin ärsykkeen ja käyttäytymisen välille voidaan luoda selkeämmät yhteydet.
Erikoislaitteet ja koejärjestelyt voivat selventää kokeellisia lähestymistapoja entisestään. B.F. Skinner kehitti yhden tällaisen laitteen, operanttisen ehdollistumisen kammion eli Skinner-laatikon, 1930-luvulla ollessaan opiskelija Harvardissa. Skinner-laatikko on suunniteltu siten, että se sisältää eläimen ja vähentää ympäristön ärsykkeet minimiin – tyypillisesti sen sisällä oleva vipu, jonka koehenkilö voi aktivoida, antaa jonkinlaisen palkkion, jos sitä painetaan vastauksena tiettyyn tutkijoiden tuomaan ärsykkeeseen.
Eristämällä sekä edeltävät tekijät että seuraukset vain niihin, jotka on otettu käyttöön kokeen aikana, tutkijat pystyvät paremmin toteamaan varmuudella, että havaitut käyttäytymismuutokset johtuvat yksinomaan heidän kokeestaan eivätkä mistään liitännäisistä olosuhteista.
Työskentely kokeellisena käyttäytymisanalyytikkona
Työskentely kokeellisena käyttäytymisanalyytikkona edellyttää huolellista havainnointia ja usein useita kokeita, joiden välillä tehdään huolellisia ja objektiivisia vertailuja.
Kokeelliset käyttäytymisanalyytikot työskentelevät yleisesti akateemisessa maailmassa. He ovat opettajia ja tutkijoita, jotka työskentelevät korkeakouluissa ja yliopistoissa. Toiset työskentelevät terveydenhuollossa tai valtion virastoissa, kuten Centers for Disease Control and Prevention (CDC). He voivat työskennellä eläinten, ihmisten tai molempien kanssa. Heillä on usein päällekkäisiä vastuualueita opetustehtävissä tai muissa työtä tekevissä tehtävissä, joissa levitetään tietoa, kuten alan lehtien toimittamisessa tai tutkimusten kirjoittamisessa kokeistaan.
Monilla heistä on psykologian ylempi korkeakoulututkinto. Kokeelliseen käyttäytymisanalyysiin liittyviin virkoihin vaaditaan yleensä tohtorin tutkinto. Käyttäytymisanalyysi voi olla vain yksi monista kliinisistä lähestymistavoista, joita tällaisissa tehtävissä tutkitaan. Tällaisilla tutkijoilla on suuri vapaus. Heidän yleisenä tehtävänään on harjoittaa sellaista toimintaa, joka edistää psykologian ja käyttäytymisanalyysin tietämyksen lisääntymistä.
Jotkut käyttäytymisanalyytikot, mukaan lukien muutamat, jotka ovat olleet tiiviisti mukana kokeellisessa käyttäytymisanalyysissä, kyseenalaistavat kokeilujen hyödyllisyyden tällaisissa kontrolloiduissa olosuhteissa. Heidän väitteensä on, että näissä keinotekoisissa ympäristöissä tuotetuilla tuloksilla on harvoin mitään todellista sovellutusta, koska komplikaatiot ovat luontaisia todellisissa ympäristöissä.
Mutta peruskäsitteellisten lähestymistapojen tuottaminen ja niiden validointi kokeellisilla aineistoilla on johtanut todelliseen edistymiseen alalla. Esimerkiksi kokeellisen käyttäytymisanalyysin perustutkimus toi ensimmäisenä esiin erilaisten tulosten vaikutuksen eläinkokeissa. Vaikutuksen havaittiin vahvistavan oppimista, kun erilaiset palkitsemismallit yhdistettiin johdonmukaisesti erilaisiin käyttäytymismalleihin… esimerkiksi sanallinen kohteliaisuus, kun koira totteli oikein istumakäskyä, verrattuna kohteliaisuuteen, kun koira totteli oikein käskyä asettua makuulle.
Tekniikkaa on nyt testattu, ja sitä käytetään menestyksekkäästi ihmispotilaiden parissa, esimerkiksi tässä tutkimuksessa, jossa opetettiin viittomakieltä älyllisesti heikentyneille aikuisille.
Tällainen käyttäytymisanalyysin jatkuva kokeilu ja tulosten levittäminen sovellettuun käyttäytymisanalyysiin on järjestelmä, joka pitää alan kärjessä erilaisten mielenterveys- ja käyttäytymisongelmien hoidossa, esim:
- Depressio
- Autismin kirjo (ASD)
- Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD)
- Obsessive-compulsive disorder (OCD)
- Pelot ja fobiat
- Vihanhallintaongelmat
- Ahdistuneisuushäiriöt
Lisätietoa kokeellisesta käyttäytymisanalyysistä
The Journal of the Experimental Analysis of Behavior – Vertaisarvioitu aikakauslehti, jota julkaisee Society for the Experimental Analysis of Behavior.
Society for the Experimental Analysis of Behavior – Tutkijoiden ammattiyhdistys, joka julkaisee Journal of the Experimental Analysis of Behavior -lehteä ja Journal of Applied Behavior Analysis -lehteä.
American Psychological Associationin 25. jaosto – 25. jaosto on APA:n käyttäytymisanalyysia käsittelevä jaosto; jaoston ensisijaisena tehtävänä on edistää kokeellisen käyttäytymisanalyysin perustutkimusta.
Takaisin alkuun