Arviolta 78 miljoonaa vauvaa – eli kolmea viidestä – ei imetetä ensimmäisen elintunnin aikana, mikä asettaa heidät suuremmalle kuoleman ja sairauksien riskille ja vähentää todennäköisyyttä jatkaa imetystä, sanovat UNICEF ja WHO uudessa raportissaan. Suurin osa näistä vauvoista syntyy matalan ja keskitulotason maissa.
Raportissa todetaan, että vastasyntyneet, jotka imettävät ensimmäisen elintunnin aikana, selviytyvät huomattavasti todennäköisemmin. Jo muutaman tunnin viive syntymän jälkeen voi aiheuttaa hengenvaarallisia seurauksia. Ihokosketus sekä imeminen rinnalla stimuloivat äidin rintamaidon tuotantoa, mukaan lukien ternimaito, jota kutsutaan myös vauvan ”ensimmäiseksi rokotteeksi” ja joka sisältää erittäin runsaasti ravintoaineita ja vasta-aineita.
”Imetyksen aloittamisessa ajoitus on kaikki kaikessa. Monissa maissa se voi olla jopa elämän ja kuoleman kysymys”, sanoo UNICEFin pääjohtaja Henrietta H. Fore. ”Silti joka vuosi miljoonat vastasyntyneet jäävät vaille varhaisen imetyksen etuja, ja syyt – aivan liian usein – ovat asioita, jotka voimme muuttaa. Äidit eivät yksinkertaisesti saa riittävästi tukea imettämiseen noiden ratkaisevien minuuttien aikana syntymän jälkeen edes terveydenhuollon henkilökunnalta.”
Raportin mukaan imetysaste ensimmäisen tunnin aikana syntymän jälkeen on korkein itäisessä ja eteläisessä Afrikassa (65 %) ja alhaisin Itä-Aasiassa ja Tyynenmeren alueella (32 %). Burundissa, Sri Lankassa ja Vanuatulla syntyneistä vauvoista lähes yhdeksää kymmenestä imetetään ensimmäisen tunnin aikana. Sen sijaan Azerbaidžanissa, Tšadissa ja Montenegrossa syntyneistä vauvoista vain kaksi kymmenestä tekee niin.*
”Imetys antaa lapsille parhaan mahdollisen alun elämälle”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. ”Meidän on kiireesti lisättävä äideille annettavaa tukea – olipa se sitten perheenjäseniltä, terveydenhuollon työntekijöiltä, työnantajilta ja hallituksilta, jotta he voivat antaa lapsilleen ansaitsemansa alun.”
Capture the Moment -hankkeessa, jossa analysoidaan 76 maan tietoja, todetaan, että vaikka imetyksen varhainen aloittaminen on tärkeää, liian moni vastasyntynyt jää odottamaan liian kauan eri syistä, muun muassa seuraavista:
- Vastasyntyneiden ruokkiminen ruoalla tai juomalla, mukaan lukien äidinmaidonkorvike: Yleiset käytännöt, kuten ternimaidon hylkääminen, vanhemman henkilön syöttäminen vauvalle hunajaa tai terveydenhuollon ammattilaisten antaminen vastasyntyneelle tiettyä nestettä, kuten sokerivettä tai äidinmaidonkorviketta, viivästyttävät vastasyntyneen ensimmäistä kriittistä kosketusta äitiinsä.
- Valinnaisten keisarileikkausten määrän kasvu: Egyptissä keisarinleikkausten määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2005 ja 2014 välisenä aikana, ja se nousi 20 prosentista 52 prosenttiin. Samana aikana varhaisen imetyksen aloittamisen osuus laski 40 prosentista 27 prosenttiin. Eräässä 51 maata kattavassa tutkimuksessa todetaan, että keisarileikkauksella synnyttäneiden vastasyntyneiden kohdalla varhaisimetyksen aloittaminen on huomattavasti vähäisempää. Egyptissä vain 19 prosenttia keisarileikkauksella syntyneistä vauvoista imetettiin ensimmäisen tunnin aikana syntymän jälkeen, kun taas luonnollisella synnytyksellä syntyneistä vauvoista 39 prosenttia.
- Äideille ja vastasyntyneille tarjotun hoidon laadussa on puutteita: Raportin mukaan ammattitaitoisen synnytyshoitajan läsnäolo ei näytä vaikuttavan varhaisen imetyksen määrään. Kaikkiaan 58 maassa vuosina 2005-2017 terveydenhuollon laitoksissa tapahtuneet synnytykset lisääntyivät 18 prosenttiyksikköä, kun taas varhaisimetyksen aloittamisaste kasvoi 6 prosenttiyksikköä. Monissa tapauksissa vauvat erotetaan äideistään heti synnytyksen jälkeen, ja terveydenhoitajien antama ohjaus on vähäistä. Serbiassa luvut kasvoivat 43 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2014, mikä johtui pyrkimyksistä parantaa äitien synnytyksen yhteydessä saamaa hoitoa.
Raportissa mainitut aiemmat tutkimukset osoittavat, että vastasyntyneillä, jotka aloittivat imetyksen kahden ja 23 tunnin kuluttua syntymästä, oli 33 prosenttia suurempi riski kuolla verrattuna niihin vastasyntyneisiin, jotka aloittivat imetyksen tunnin kuluessa syntymästä. Vastasyntyneillä, jotka aloittivat imetyksen vuorokauden tai useamman päivän kuluttua syntymästä, riski oli yli kaksinkertainen.
Raportissa kehotetaan hallituksia, avunantajia ja muita päätöksentekijöitä ottamaan käyttöön tiukkoja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan äidinmaidonkorvikkeiden ja muiden äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia.
WHO:n ja UNICEFin johtama Maailmanlaajuinen imetyskollektiivi (Global Breastfeeding Collective) on julkaissut myös vuoden 2018 Maailmanlaajuisen imetystoiminnan tuloskortin (Global Breastfeeding Scorecard, 2018 Global Breastfeeding Scoringcard), jossa kartoitetaan edistymistä imetyspolitiikkojen ja -ohjelmien osalta. Siinä ne kannustavat maita edistämään politiikkoja ja ohjelmia, jotka auttavat kaikkia äitejä aloittamaan imetyksen lapsensa ensimmäisen tunnin aikana ja jatkamaan sitä niin kauan kuin he haluavat.
* Niistä maista, joista on tuoreet tiedot (2013-2018).