Konflikti- ja radikaalin (marxilaisen) kriminologian erottelu rinnastuu sosiologiassa pitkään tunnustettuun erotteluun konfliktitradition kahden haaran – konflikti-ideologioiden ja sosiologisten konfliktiteorioiden – välillä. Radikaali kriminologia on konflikti-ideologia, joka perustaa rikollisuutta ja lakia koskevat näkökulmansa uskomukseen, jonka mukaan kapitalistiset yhteiskunnat synnyttävät ja määrittelevät rikollisuutta, kun tuotantovälineiden omistajat käyttävät valtaansa säätääkseen lakeja, joilla kontrolloidaan työväenluokkaa ja tukahdutetaan hallitsevan luokan valtaan kohdistuvat uhat. Radikaalin kriminologian näkemyksen mukaan ratkaisu rikollisuusongelmaan on kapitalististen järjestelmien kaataminen ja sellaisten yhteiskuntajärjestelmien luominen, joissa luokka- ja talouskonfliktit poistetaan. Yhteiskunnalliset konfliktiteoriat taas jakavat radikaalin kriminologian näkemyksen, jonka mukaan rikollisuus määräytyy sellaisten valtaryhmien säätämien lakien perusteella, jotka haluavat kontrolloida käyttäytymistä, joka kyseenalaistaa heidän arvonsa ja etunsa, ja väittävät, että tämä lainsäätämisen taustalla oleva dynamiikka on ominaista kaikille suurille, monimutkaisille yhteiskunnille, joissa ryhmät, joilla on erilaiset arvot ja intressit, kilpailevat vallan areenoilla sellaisten lakien säätämisestä, jotka kyseenalaistavat uhat niiden elämäntavoille. Radikaaleilla kriminologeilla on ideologinen perusta kriminologisille periaatteilleen, kun taas sosiaalisten konfliktien teoreetikot pyrkivät perustamaan teoriansa empiirisesti perustuviin sosiologisiin tutkimuksiin. Alaviitteet ovat mukana.