Me kaikki ajattelemme, että meillä on erilaisia tarpeita – esimerkiksi ruoan tarve tai seuran tarve – jotka vaikuttavat valintoihimme ja käyttäytymiseemme. Tämä ajatus on myös joidenkin motivaatioteorioiden taustalla. Abraham Maslow ehdotti vuonna 1943 tarvehierarkiaa, joka kattaa motiivien kirjon biologisista tarpeista yksilöllisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.
Maslow’n teoriassa motivaatio määritellään prosessiksi, jossa tyydytetään tietyt tarpeet, joita tarvitaan pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Maslow’n mukaan tarve on suhteellisen kestävä tila tai tunne, joka vaatii helpotusta tai tyydytystä, ja sillä on taipumus vaikuttaa toimintaan pitkällä aikavälillä. Jotkin tarpeet (kuten nälkä) voivat vähentyä, kun ne tyydytetään, kun taas toiset (kuten uteliaisuus) eivät.
Maslow’n hierarkia
Maslow’n teoria perustuu yksinkertaiseen lähtökohtaan: ihmisillä on tarpeita, jotka ovat hierarkkisessa järjestyksessä. On joitakin tarpeita, jotka ovat perusluonteisia kaikille ihmisille, ja niiden puuttuessa millään muulla ei ole merkitystä. Nämä tarpeet hallitsevat meitä, kunnes ne on tyydytetty. Kun olemme tyydyttäneet perustarpeemme, ne eivät enää toimi motivaattoreina, ja voimme alkaa tyydyttää korkeamman asteen tarpeita.
Maslow järjesti ihmisen tarpeet pyramidiksi, johon kuuluvat (alimmasta tasosta korkeimpaan) fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, rakkauden/kuulumisen tarpeet, arvostuksen tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Maslow’n mukaan ihmisen on tyydytettävä alemman tason tarpeet ennen kuin hän voi käsitellä pyramidissa ylempänä esiintyviä tarpeita. Jos joku esimerkiksi näkee nälkää, on melko epätodennäköistä, että hän viettää paljon tai lainkaan aikaa miettien, pitävätkö muut ihmiset häntä hyvänä ihmisenä. Sen sijaan kaikki hänen energiansa suuntautuu siihen, että hän löytää jotain syötävää.
Maslow’n tarvehierarkia
Maslow’n tarvehierarkiassa ylempien tasojen tarpeisiin voidaan pyrkiä vasta, kun alemmat tasot on tyydytetty.
Fysiologiset tarpeet
Maslow’n tarpeista perustavimpia ovat fysiologiset tarpeet, kuten ilman, ruoan ja veden tarve. Kun olet esimerkiksi hyvin nälkäinen, kaikkea käyttäytymistäsi saattaa motivoida tarve löytää ruokaa. Kun olet syönyt, ruoan etsiminen lakkaa, eikä ruoan tarve enää motivoi sinua.
Turvallisuustarpeet
Kun fysiologiset tarpeet on tyydytetty, ihmisillä on taipumus huolestua turvallisuustarpeista. Ovatko he turvassa vaaralta, kivulta tai epävarmalta tulevaisuudelta? Tässä vaiheessa he motivoituvat suuntaamaan käyttäytymistään suojan ja suojelun hankkimiseen tyydyttääkseen tämän tarpeen.
Rakkauden/kiinteyden tarpeet
Kun turvallisuustarpeet on tyydytetty, sosiaaliset rakkauden/kiinteyden tarpeet tulevat tärkeiksi. Tähän voi kuulua tarve sitoutua toisiin ihmisiin, tarve tulla rakastetuksi ja tarve muodostaa pysyviä kiintymyssuhteita. Kiintymyssuhteiden puuttuminen voi vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin, minkä vuoksi ihmiset ovat motivoituneita etsimään ystäviä ja romanttisia kumppaneita.
Arvonäkökulman tarpeet
Kun rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet on tyydytetty, arvonäkökulman tarpeet korostuvat. Arvostustarpeet viittaavat haluun olla vertaistensa arvostama, tuntea itsensä tärkeäksi ja tulla arvostetuksi. Ihmiset etsivät usein tapoja saavuttaa mestaruuden tunne, ja he saattavat hakea vahvistusta ja kiitosta muilta täyttääkseen nämä tarpeet.
Self-Actualization
Hierarkian ylimmällä tasolla huomio siirtyy itsensä toteuttamisen tarpeeseen,joka on tarve, joka vastaa olennaisesti oman täyden potentiaalin saavuttamista. Tämä näkyy uusien taitojen hankkimisena, uusiin haasteisiin tarttumisena ja käyttäytymisenä tavalla, joka auttaa sinua saavuttamaan elämäntavoitteesi. Maslow’n ja muiden humanistiteoreetikoiden mukaan itsensä toteuttaminen heijastaa humanistista painotusta ihmisluonnon myönteisistä puolista. Maslow esitti, että kyseessä on jatkuva, elinikäinen prosessi ja että vain pieni osa ihmisistä todella saavuttaa itsensä toteuttamisen tilan.