Jooga on kasvattanut suosiotaan monien uskontoperinteiden jäsenten tai uskonnottomien keskuudessa. Jooga on joukko fyysisiä ja hengellisiä harjoituksia, jotka ovat peräisin itäisistä uskonnoista. Monet rinnastavat joogan muihin liikuntamuotoihin eivätkä tiedä sen yhteydestä ei-kristillisiin hengellisiin käytäntöihin. Jooga on peräisin pääasiassa hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta, ja sen itäiset harjoittajat pitävät joogaa tiellä kohti henkistä valaistumista tai yhteyttä. Jooga, joka tarkoittaa ”ikeetä”, on prosessi, joka johtaa yhteyteen jumalallisen kanssa – tai nykyään suositummin kehon, mielen ja hengen yhdistymiseen ja yhdentymiseen.
Ei ole yllättävää, että koska itämaiset uskonnot ovat niin moninaisia, joogan muotoja on monia. Suosittu joogatyyppi on hathajooga, joka korostaa psykofyysistä, kehon liikkeiden ja henkisen kasvun välistä suhdetta. Hathajoogassa kiinnitetään huomiota hallittuun hengitykseen, keskittymiseen ja tiettyjen fyysisten asentojen ylläpitämiseen. Tiettyihin kehon asentoihin liitetään joskus mantroja, lauseita, joita toistetaan mielen keskittämisen helpottamiseksi. Hathajoogan raportoituihin psykologisiin ja fysiologisiin hyötyihin kuuluvat stressin väheneminen, keskittymiskyvyn lisääntyminen, lihaskunnon koheneminen, joustavuus, tasapaino ja sydän- ja verisuoniterveyden paraneminen.
Itämaiset harjoittajat näkevät joogan polkuna kohti henkistä valaistumista.
Harjoitus on saanut alkunsa idästä, mutta usein joogan harjoittaminen Yhdysvalloissa on etääntynyt sen hengellisistä juurista, ja itse asiassa monissa joogaversioissa, joita harjoitetaan tässä maassa, ei ole meditatiivista komponenttia, ne eivät väitä henkisiä hyötyjä eivätkä sisällä minkäänlaisia mantroja tai puhuttuja rukouksia tai vakuutuksia, vaan jäljelle jää vain fyysinen puoli. Monille joogaa harrastaville terveyshyödyt ovat joogan ainoa tarkoitus, eivätkä ne osoita halua korvata joogalla kristinuskoa tai sulauttaa yhteen itäisiä uskontoja ja kristinuskoa.
Vaikka kristityt harrastavat joogaa – ainakin suurelta osin uskonnottomassa muodossaan – laajalti, monet ihmettelevät, onko se yhteensopiva kristinuskon kanssa. Kirkko ei hylkää mitään, mikä muissa uskonnoissa on totta ja pyhää, mutta ei-kristilliset käytännöt tai niiden sekoittaminen kristinuskoon aiheuttavat vaikeuksia, mukaan lukien hienovaraiset mukautukset ihmisen hengelliseen näkemykseen, vaikka ne eivät olisikaan tarkoituksellisia.
Vaikka monet pitävät joogaa vaarattomana omalle uskolleen, sen itämaisten henkisten juurien vuoksi joogaan tulisi suhtautua varovaisesti. Se saattaa vaikuttaa ehdottavan varmaa menetelmää yhdistymiseen jumalallisen kanssa, jonka voi hallita, jos noudattaa oikeaa tekniikkaa. Tämän käsityksen mukaan pelastus voidaan rinnastaa eräänlaiseen itsensä toteuttamiseen tai itsensä toteuttamiseen. Koska jooga kuitenkin korostaa itseä, siitä puuttuu viittaus Jeesuksen Kristuksen kautta tapahtuvaan pelastukseen ja kirkon hengelliseen yhteyteen, mikä antaa vääränlaisen käsityksen hengelliseen yhteyteen johtavasta tiestä.
Lisäksi jooga hengellisenä polkuna voi saada aikaan sen vaikutelman, että me itse saamme aikaan yhteyden jumalalliseen omilla teoillamme ja ansioillamme, ei Jumalan lahjalla. Ja joogan myönteiset ruumiilliset kokemukset ja tulokset voidaan virheellisesti rinnastaa hengelliseen edistymiseen, mikä johtaa eräänlaiseen ruumiin epäjumalanpalvelukseen (ks. kirje katolisen kirkon piispoille kristillisen meditaation eräistä näkökohdista, uskonopin kongregaatio, 15.10.1989, CDmag.net/2RiU2cF).
Mutta itseä korostaessaan joogasta puuttuu viittaus Jeesuksen Kristuksen kautta tapahtuvaan pelastukseen.
Eivät kaikki ole samaa mieltä siitä, soveltuuko jooga kristityille. Jotkut pitävät joogan asentoja neutraaleina, toisten mielestä ne ovat osallistumista ei-kristilliseen rukoukseen, jopa tahattomasti. Niistä, jotka uskovat, että jooga voi olla kristillistä, jotkut ovat yrittäneet mukauttaa joogaa antamalla sen tekniikoihin, asentoihin ja mantroihin avoimen kristillistä sisältöä ja symboliikkaa. Mantrojen tilalle on esimerkiksi korvattu rukousnauha tai muita katolisia rukouksia.
Onko joogasta hyötyä kristityille, joogan harjoittaminen todistaa kahdesta tärkeästä fyysisen ja hengellisen hyvinvoinnin näkökohdasta: kehostamme huolehtimisesta, mukaan lukien liikunta, ja halusta päästä lähemmäksi jumalallista. Jooga on nykyään suosittua osittain siksi, että se auttaa tyydyttämään yhä useammin esiintyvää vaikeutta: tarvetta löytää kiireisessä elämässämme hiljaisia tiloja muistelulle, rukoukselle ja meditaatiolle.
Jos joogan usein fyysistä hyötyä tavoitteleva harjoittelu voidaan erottaa sen itämaisista hengellisistä juurista, sitä voidaan pitää uskonnollisesti neutraalina ja fyysistä terveyttä edistävänä. Joogan harjoittaminen ei kuitenkaan voi korvata armon elämää Jeesuksen kautta. Kristittyä ei ole kutsuttu pelkästään yhdistämään ruumista, mieltä ja sielua, vaan astumaan hämmästyttävään yhteyteen itse Jumalan kanssa. Se, että Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla enemmän Jumalan kaltaiseksi, on sellainen liitto, jota jooga ei lupaa eikä voi kuvitella.