Skip to content
Menu
CDhistory
CDhistory

Kysy lääkäreiltä – Mitkä ovat parempia kolesterolille? Statiinit vai fibraatit?

Posted on 15 tammikuun, 2022 by admin
By Kysy lääkäreiltä – June 6, 2018
Jaa tämä:
Jaa facebookiinJaa twitteriinJaa linkiniinJaa pinterestiin

Lähettiläs lääkäri: Ystäväni ja minä olemme kaikki vanhenemassa, ja olen huomannut, että jotkut heistä käyttävät statiineja kolesterolinsa alentamiseksi. Lääkärini valitsi minulle fibraatin, Lopidin (gemfibrotsiili). Mitä eroa on statiinien ja fibraattien välillä, ja mitä erityistä Lopidissa on?

Tohtori Robert Ashley
Tohtori Robert Ashley

Statiinit ja fibraatit vaikuttavat perustavanlaatuisesti eri tavoin.

Statiinit, jotka tunnetaan virallisemmin nimellä HMG-CoA:n reduktaasi-inhibiittorit, tähtäävät verenkierrossa olevaan kolesteroliin, joka on suurimmaksi osaksi peräisin maksasta, ei syömistämme elintarvikkeista. Ne toimivat sitoutumalla HMG-CoA-reduktaasientsyymiin, jota maksa tarvitsee muodostaakseen kolesterolia. Statiinit vaikuttavat myös toisella tavalla. Koska ne saavat kolesterolipitoisuuden laskemaan maksassa, maksa lisää sen jälkeen sellaisen aineen eli reseptorin tuotantoa, joka ottaa LDL:n, niin sanotun ”pahan” kolesterolin, verenkierrosta ja siirtää sen takaisin maksaan. Siellä se lopulta poistuu sapen kautta. Koska yöllä muodostuu enemmän kolesterolia, statiinit annetaan ennen nukkumaanmenoa.

Fibraatit, joihin kuuluvat gemfibrotsiili (Lopid) ja fenofibraatti, kohdistuvat verenkierrossa oleviin triglyserideihin. Ne toimivat vähentämällä maksan triglyseridien vapautumista ja lisäämällä triglyseridejä hajottavan lipoproteiinilipaasin tuotantoa. Lisäksi fibraatit lisäävät HDL:n, niin sanotun ”hyvän” kolesterolin, muodostumista; niillä on vain vähäinen vaikutus LDL:n vähentämiseen. Toisin kuin statiinit, fibraatit tulisi ottaa ennen ruokailua.

Statiinit ovat kiistatta osoittaneet hyötyjä sekä sydänkohtausten että aivohalvausten riskin vähentämisessä; fibraateilla näyttää olevan suppeampi hyöty. Vuonna 2010 julkaistussa Lancet-katsausanalyysissä, joka käsitteli 18 tutkimusta, joihin osallistui yli 45 000 potilasta, osoitettiin, että sydänkohtausten ja angina pectoriksen esiintyvyys väheni 13 prosenttia fibraatteja käyttäneillä henkilöillä, mutta aivohalvausriski ei pienentynyt, yleiset kuolleisuusluvut eivät vähentyneet eivätkä sydänkohtauskuolleisuusluvut vähentyneet. New England Journal of Medicine -lehdessä vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessa saatiin myös ristiriitaisia tuloksia. Siinä seurattiin viiden vuoden ajan yli 4 000 keski-ikäistä miestä, joiden triglyseridipitoisuus oli koholla. Tutkimuksen alussa toinen ryhmä alkoi käyttää gemfibrotsiilia ja toinen ryhmä lumelääkettä. Tutkimuksen lopussa gemfibrotsiilia käyttäneen ryhmän riski sairastua sepelvaltimotautiin pieneni 34 prosenttia, mutta kuolemantapauksissa ei ollut eroa.

Kaiken kaikkiaan statiineista näyttäisi olevan suurempi hyöty kuin fibraateista sekä sydänkohtausten että aivohalvausten riskin vähentämisessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö fibraatit olisi oikea valinta joillekin ihmisille. Merkittävä, yli 400 triglyseridin nousu voi aiheuttaa haimatulehduksen, joten ihmiset, joiden triglyseridiarvot ovat hyvin koholla, hyötyisivät fibraattilääkityksestä. Samoin saattaisivat hyötyä myös ne, joilla on kohonneet triglyseridit ja normaalit LDL-kolesterolit.

Ennen kuin ehdotat statiinin ja fibraatin yhdistämistä lisähyödyn saamiseksi, muista, että yhdistelmä voi lisätä lihassärkyjen ja mahdollisen lihassäryn riskiä. Toisinaan määrään tätä yhdistelmää potilailleni, joilla on hyvin kohonneet triglyseridit, mutta seuraan heitä huolellisesti lihasongelmien tai hajoamisen merkkien varalta. Myös tällaisissa tapauksissa pyrin pienentämään statiiniannosta, jotta lihasoireiden mahdollisuus pienenee.

Yhteenvetona voidaan todeta, että statiinit ja fibraatit vaikuttavat eri mekanismeilla. Statiineista on suurempi hyöty kuin fibraateista sydänkohtausten ja aivohalvausten vähentämisessä. Fibraatit voivat kuitenkin olla sopivia henkilöille, joilla on kohonnut triglyseridipitoisuus.

Robert Ashley, MD, on sisätautien erikoislääkäri ja lääketieteen apulaisprofessori Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa.

Kysy lääkäreiltä -kolumni on syndikoitu kolumni, jonka on julkaissut ensimmäisenä UExpressin syndikaatti.

Tunnisteet: Kysy lääkäreiltä, Kysy lääkäreiltä, veren kolesteroli, kardiologia, kolesteroli, kolesteroli, kolesterolitasot, Dr. Robert Ashley, fibraatit, Terveellinen elämä, sydänkohtaus, LDL, statiinit, aivohalvaus, triglyseridit, Hyvinvointi

Seuraa

Ole hyvä kirjautumalla sisään tai kirjaudu rekisteröityäksesi, jotta voit lähettää vastauksen

Hampaiden narskuttelusta johtuvat tapaukset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana, kertoo tri. Sherwin Arman UCLA School of Dentistry

UCLA Health on osa laajaa tutkimusta, jossa selvitetään, miten naisen yksilöllinen riski voi määrittää henkilökohtaisen testauksen. suuntaviivat

Hanke osoittaa UCLA:n Data Discovery Repository -tietovaraston tehon trendien tunnistamisessa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät artikkelit

  • Acela on palannut: NYC tai Boston 99 dollarilla
  • Temple Fork Outfitters
  • Burr (romaani)
  • Trek Madone SLR 9 Disc
  • Jokainen valmistunut 2016 NBA:n vapaa agenttisopimus yhdessä paikassa

Arkistot

  • helmikuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • syyskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • DeutschDeutsch
  • NederlandsNederlands
  • SvenskaSvenska
  • DanskDansk
  • EspañolEspañol
  • FrançaisFrançais
  • PortuguêsPortuguês
  • ItalianoItaliano
  • RomânăRomână
  • PolskiPolski
  • ČeštinaČeština
  • MagyarMagyar
  • SuomiSuomi
  • 日本語日本語
©2022 CDhistory | Powered by WordPress & Superb Themes