By Ellen Eldridge
Televisiossa syntynyt ja MTV:n kasvattama sukupolvi arvostaa niitä lahjakkaita yksilöitä, jotka tekevät musiikkia taiteen vuoksi. Billy Howerdel oli mukana perustamassa A Perfect Circleä juuri inspiroituneen katarsiksen mielessä; hän pyrki ja pyrkii edelleen ymmärtämään itseään paremmin taiteen keinoin. Logo itsessään kuvaa perustajien välistä suhdetta ja sitä, miten yksi ympyrä voi toimia hyvin toisen sisällä. AMG jututti keulahahmoa kysyäkseen häneltä tästä ja muusta.
Kerro meille A Perfect Circle -yhtyeen logon suunnittelusta ja luovasta panoksestasi siihen.
”A Perfect Circle oli minulle kaikki kaikessa vuonna 1999. Keksin riimut ja pyysin taiteilijaa luomaan fontin. Fontteja oli kaksi; ’elegantti’ ja ’maya’, ja ’elegantti’ fontti jäi mieleen. Suunnittelin myös alkuperäisen logon symbolista, joka ulkoisesti näyttää isommalta ja pienemmältä puolikuulta, mutta sisältää itse asiassa kaksi täydellistä ympyrää.
Suunnittelin logon tarkoituksella edustamaan Maynardia ja minua. Ajattelin, että logo edustaa ’3 Libraa’ rivillään: ’Et näe minua ollenkaan’. Liityin kappaleeseen – tunne siitä, että on paljon annettavaa, mutta näkymätön. Miljoonat kärsivät tuosta tunteesta joka päivä.”
Howerdel selitti APC:n logoa tarkemmin: ”Voit tuijottaa jotakin niin kauan, ennen kuin näet sen uudessa valossa. Oivallus jostain, jonka löytää itse, merkitsee aina enemmän. Kuten FedExin logossa, en ollut pitkään aikaan huomannut sen sisällä olevaa nuolta. APC:n logossa on kaksi täydellistä ympyrää; niitä on vain vaikea nähdä.”
Kun hän laatii kappaleet, joista tulee APC:n kappaleita, yksin studiossaan tai tietokoneensa ääressä, Howerdel antaa tunteiden ja tuntemusten ohjata häntä.
Kykenetkö kuvailemaan luovaa suhdetta itsesi ja Maynardin välillä tai sävellystesi ja hänen sanoitustensa välillä?
Paljon musiikkia ja biisejä oli valmiina ennen kuin olin näyttänyt niitä kenellekään, mutta biisit saivat erilaisen muodon, kun aloimme soittaa niitä bändinä. Kun Maynard laittoi vokaalit päälle, siitä tuli toinen juttu. On pelottavaa päästää irti kappaleesta ja lopettaa sen työstäminen.
”Judith” oli alun perin nimeltään ”Deal”, se oli työnimeni. Kirjoitin sen yhdessä yössä; Paul D’Amourin syntymäpäiväjuhlien yönä. Se oli arvostuslaulu mentorin vaikutuksesta. Rob Halford sanoi (myöhemmin): ”Julkaise ”Judith” ja myyt miljoona levyä”, ja levy-yhtiö tarttui siihen singlenä. Ehkä se liittyi tuolle ajalle tyypilliseen musiikkiin ja kertosäkeen puuttumiseen. Minusta ”3 Libraa” oli vahvin kappale singleksi.
Kappaleen ”Vanishing” työnimi oli ”test”, minkä vuoksi se katosi tietokoneelleni. Se löytyi vasta vuonna 2001 ja päätyi 13th Stepille nimellä ’Vanishing’, jonka sanoituksessa humoristisesti töksäytettiin sitä, että kappale oli kadonnut.
Katsotko koskaan taaksepäin luomuksiasi selvittääksesi, mikä sinusta tuli?
Muistan, kun muutin uuteen asuntoon pian 11.9.2001 tapahtuneiden iskujen jälkeen syyskuun 2001 syyskuussa ja rakennustyömiehet viimeistelivät vielä ulkona, kun laitoin laitteeni päälle. Bassokitara kädessä, ”Blue” vain tuli ulos minusta; nauhoitin koko kappaleen yhdellä otolla. ”Pakenemisen” ja ”pahimman pelkäämisen” tunteet valuivat ulos kuin unesta tai transsitilasta. Se oli hyvin henkilökohtainen kokemus, kun istuin pimeässä huoneessa tuijottaen tietokonetta ja käyttäessäni 4-raitaa. Kappaleen työnimi oli ”Red”. En muista, kerroinko koskaan Maynardille, mitä ajattelin sitä kirjoittaessani vai en.
Kappaleillani ei ole sinänsä merkitystä; nimesin kappaleet sen mukaan, mitä juuri tapahtui. Ne ovat kuin kirosanoja tai tunteenpurkauksia. Joskus Maynard sattui pitämään työnimen; ”Rose” kertoi muistaakseni äidistäni, koska hän oli juuri käynyt luonani.
Mikä on sivuprojektisi ASHES dIVIDE?
Tämä projekti on jatkoa kirjoittamiselle ja sielunetsintäprosessilleni. Kirjoitan tähän projektiin paitsi musiikkia myös sanoituksia – ja laulan. Minulla on uusi arvostus laulajia kohtaan ASHES dIVIDE -kiertueen jälkeen! Laulajana oleminen on erilaista kaikille, hermostuneisuuden läpi puskeminen ja se, ettei tiedä, onko ääni tallella illasta toiseen – se vaatii enemmän sydäntä ja perustuslakia. Se ei ole kuin ojien kaivaminen, jonka voi lopettaa, jos väsyttää. Laulamisen emotionaalinen osuus tekee siitä sekä vaikeaa että tärkeää; totuuden rumaan ytimeen pääseminen on kaunista mutta tuskallista.”
Johnette Napolitano (Concrete Blonde) auttoi minua sanoitusten kirjoittamisessa viinipullon ja syvällisen, terapiahenkisen keskustelun äärellä. Yhteistyö ei ollut yhtä pelottavaa – kerroin hänelle skenaarion tarinasta, joka minulla oli päässäni laulua varten, ja hän auttoi kirjoittamaan säkeistöt ja kirjoitimme kertosäkeen yhdessä ”Too Late” -kappaleeseen.”
Näillä biiseillä haluan luoda jotain tarkoituksenmukaisempaa ja nopeampaa vastakohtana keskitempoisille, raskaille jutuille. ”The Stone” kirjoitettiin alun perin APC:tä varten, mutta siitä tuli Ashesin single.
Voidaanko A Perfect Circleltä tai ASHES dIVIDElta odottaa uutta musiikkia lähiaikoina?
Työstän molempia projekteja samaan aikaan; APC:n kiertueella soitamme ainakin yhden uuden kappaleen, ehkä enemmänkin. Maynard haluaa kirjoittaa kokoelman biisejä ja jakaa ne pieninä paloina ytimekkäässä johdonmukaisessa ketjussa. For Ashes, pidän albumikokemuksesta.
A Perfect Circle soittaa SOLD OUT -keikan The Tabernaclessa 20. heinäkuuta.